Laajennetut työryhmät Euroopan parlamentissa

Laajennetut työryhmät ovat foorumi, jolla eri poliittiset ryhmät voivat käydä epävirallisia keskusteluja tietyistä aiheista ja jolla jäsenet ja kansalaisyhteiskunta pitävät yhteyttä toisiinsa. Laajennetut työryhmät koostuvat vähintään kolmea eri poliittista ryhmää edustavista jäsenistä.

Ne eivät ole virallisia parlamentin elimiä, mutta parlamentti tunnustaa ne. Laajennetut työryhmät perustetaan poliittisten ryhmien puheenjohtajien välisellä sopimuksella kunkin vaalikauden alussa.

Luettelo laajennetuista työryhmistä

Tämä on luettelo laajennetuista työryhmistä kuluvalla vaalikaudella. Laajennettuja työryhmiä ei pidä sekoittaa epävirallisiin ryhmiin tai ystävyysryhmiin, joita ei ole virallisesti tunnustettu ja joita ei sen vuoksi mainita tässä luettelossa.

Laajennettuja työryhmiä koskevat säännöt

Laajennettuja työryhmiä säännellään työjärjestyksen 35 artiklalla ja muilla sisäisillä säännöillä.

Avoimuuden vuoksi vain avoimuusrekisterissä olevat edunvalvojat voivat osallistua parlamentissa järjestettävään laajennettujen työryhmien toimintaan (osallistua kokouksiin tai tapahtumiin tai niiden järjestämiseen taikka tukea niitä). Lisäksi kaikkien laajennettujen työryhmien on julkaistava vuosittain ilmoitus, joka kattaa kaiken rahana tai luontoisetuna saadun tuen (taloudellinen tuki, henkilöstö ja aineellinen tuki).

Laajennetut työryhmät eivät saa

  • käyttää parlamentin tai poliittisten ryhmien nimiä tai logoja
  • antaa lausuntoja parlamentin puolesta
  • harjoittaa toimintaa, joka saatettaisiin sekoittaa parlamentin tai sen elinten viralliseen toimintaan
  • harjoittaa toimintaa, jolla voisi olla kielteisiä vaikutuksia suhteisiin EU:n toimielinten tai kolmansien maiden kanssa, eivätkä ne saa
  • järjestää kolmansissa maissa tapahtumia samanaikaisesti parlamentin virallisten elinten virkamatkojen kanssa, vaalitarkkailuvaltuuskunnat mukaan luettuina.

Kvestorit vastaavat laajennettujen työryhmien valvonnasta.

Epäviralliset ryhmittymät

Epäviralliset ryhmittymät ovat kohteeltaan ja tarkoitukseltaan samanlaisia kuin laajennetut työryhmät, mutta niissä käsitellään aiheita, joista ei keskustella tunnustetuissa laajennetuissa työryhmissä. Niillä ei ole oikeudellista asemaa, eikä parlamentti tunnusta niitä. Parlamentti ei kerää tietoja epävirallisista ryhmittymistä ja niiden jäsenistä.

Jos epäviralliseen ryhmittymään kuuluva jäsen saa siihen liittyvää ulkopuolista tukea, hänen täytyy ilmoittaa siitä yksityisistä sidonnaisuuksista antamallaan ilmoituksella. Tiedot on keskitetty julkiseen rekisteriin.

Epävirallisista ryhmittymistä säädetään työjärjestyksen 36 artiklassa. Niiden toimintaan sovelletaan samoja rajoituksia kuin laajennettuihin työryhmiin. Jos epävirallisen ryhmittymän toiminta liittyy kolmanteen maahan, ja myös parlamentilla on samaan maahan liittyvä valtuuskunta, epävirallinen ryhmittymä ei ole oikeutettu käyttämään parlamentin tiloja tai palveluita (kokoushuoneet, tulkkauspalvelut jne.).

Rekisteri epävirallisten ryhmittymien saamasta tuesta