Tässä Faktatietojen luvussa kerrotaan EU:n suhteista Keski-Aasian maihin, joiden strateginen merkitys kasvaa koko ajan. Luvussa tarkastellaan kunkin Keski-Aasian maan poliittista, taloudellista ja ihmisoikeustilannetta ja hahmotellaan, miten EU tekee yhteistyötä yksittäisten maiden ja koko alueen kanssa. Lisäksi siinä kuvataan parlamentin panosta EU:n toimintaan alueella.

Oikeusperusta

  • Sopimus Euroopan unionista: V osasto kattaa EU:n ulkoisen toiminnan eli sen suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin.
  • Sopimus Euroopan unionin toiminnasta: 206–207 artikla (kauppa) ja 216–219 artikla (kansainväliset sopimukset).
  • Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset: EU on allekirjoittanut Keski-Aasian maiden kanssa sopimuksia, joilla hallinnoidaan sen kahdenvälisiä suhteita niihin:
    • Kazakstanin kanssa tehty tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus, joka tuli kokonaisuudessaan voimaan 1. maaliskuuta 2020
    • Kirgisian kanssa tehty tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus, joka allekirjoitettiin kesäkuussa 2024
    • Uzbekistanin kanssa tehty tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus, joka allekirjoitettiin lokakuussa 2025
    • Turkmenistanin kanssa tehty väliaikainen kauppasopimus, joka tuli voimaan elokuussa 2010
    • Tadžikistanin kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus, joka tuli voimaan vuonna 2010 ja joka korvataan pian tehostetulla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella
    • Mongolian kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus, joka tuli voimaan marraskuussa 2017.
    • Keski-Aasian maat sekä EU:n ja Keski-Aasian suhteet

      Keski-Aasia yhdistää valtavan Aasian mantereen Eurooppaan. EU tunnustaa sen strategisen merkityksen, kun otetaan huomioon kauppa- ja energiareitit sekä luonnonvarat, kuten kaasu, öljy ja mineraalit (erityisesti kulta, uraani ja kaikentyyppiset harvinaiset maametallit). EU päivitti vuonna 2019 Keski-Aasian strategiansa painopisteet, jotka ovat nyt selviytymiskyky (esimerkiksi ihmisoikeuksien, rajaturvallisuuden ja ympäristön aloilla), vauraus (kiinnittäen erityistä huomiota yhteenliitettävyyteen) ja alueellinen yhteistyö.

      Vuosien ajan Keski-Aasian maiden keskinäiset suhteet olivat yleensä huonot raja- ja luonnonvarakiistojen vuoksi. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti, kun Uzbekistanin johdon vaihtuminen vuonna 2016 avasi uusia mahdollisuuksia alueelliseen yhteistyöhön.

      Keski-Aasian maiden johtajien säännölliset huippukokoukset ovat alueellisen diplomatian kulmakivi. Ensimmäinen Keski-Aasian alueellisen yhteistyön huippukokous pidettiin Astanassa maaliskuussa 2018 ja Keski-Aasian valtionjohtajien seitsemäs neuvoa-antava kokous Taškentissa marraskuussa 2025. Uusiutuva energia, liikenneyhteydet ja vesihuolto ovat edelleen tärkeitä alueellisen yhteistyön aloja. Alueen talouden näkymät ovat epävarmat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen, Persianlahden sodan, maailmanlaajuisen inflaation ja perushyödykkeiden hintojen nousun vuoksi.

      EU:n suhteiden laajuus on kytketty yksittäisten Keski-Aasian maiden valmiuteen toteuttaa uudistuksia ja vahvistaa demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Maiden on myös oltava valmiita nykyaikaistamaan ja monipuolistamaan talouttaan muun muassa tukemalla yksityistä sektoria ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Neuvosto hyväksyi EU:n Keski-Aasian strategian kesäkuussa 2019. EU on kahdenvälisten suhteiden syventämiseksi neuvotellut tehostetuista kumppanuus- ja yhteistyösopimuksista Keski-Aasian maiden kanssa.

      Kaikilla Keski-Aasian mailla on monitahoinen ulkopolitiikka, jossa ne hakevat tasapainoa erityisesti suhteissaan Venäjään, Kiinaan, EU:hun ja Yhdysvaltoihin. Myös suhteet Turkkiin ja Iraniin ovat tärkeät tälle alueelle. Turkmenistan on pysynyt suurelta osin suljettuna ulkomaailmalta, ja YK on jopa tunnustanut sen ”pysyvän puolueettomuuden” aseman. Talebanin noustua valtaan elokuussa 2021 Afganistanin tilanteesta on tullut paitsi maailmanlaajuinen ongelma myös Keski-Aasian maiden hallitusten suurin huolenaihe. Koko Keski-Aasia on nyt tärkeässä asemassa estettäessä uskonnollisten ääriliikkeiden, terroristiverkostojen ja huumekaupan leviäminen alueen rajojen sisällä.

      Afganistanin humanitaarinen kriisi on johtanut siihen, että monet afganistanilaiset pakolaiset ovat paenneet Keski-Aasiaan. He ovat keskeisiä EU:n lisätuen saajia kahdenvälisissä ja alueellisissa ohjelmissa vuosien 2021–2027 monivuotisen alueohjelman puitteissa.

      Afganistanin tilanne on korostanut Keski-Aasian merkitystä turvallisuuden ja vakauden kannalta. Tammikuussa 2022 Kazakstanissa puhjenneet mellakat, jotka päättyivät Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestön lähetettyä paikalle venäläisjohtoisia joukkoja, sekä Keski-Aasian maiden väliset rajakahakat osoittavat epävakauden riskit tällä perinteisesti Moskovan vaikutusvallan piiriin kuuluvalla alueella. Venäjä on edelleen keskeinen turvallisuuden takaaja, koska sillä on sotilastukikohtia kolmessa Keski-Aasian maassa. Sen valvonnassa on myös kaksi kolmasosaa aseiden tuonnista, ja se tukee alueen hallituksia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja keskitettyä joukkojaan rintamalle sen vaikutusvalta Keski-Aasiassa on kuitenkin heikentynyt. Tämä muutos on tuonut Keski-Aasian maille mahdollisuuksia riippumattomampina alueellisina toimijoina ja avannut uusia väyliä kumppanuudelle ja yhteistyölle EU:n kanssa esimerkiksi energian, raaka-aineiden ja yhteyksien aloilla.

      Kaikkien aikojen ensimmäinen EU:n ja Keski-Aasian huippukokous pidettiin Samarkandissa Uzbekistanissa 3. ja 4. huhtikuuta 2025. Kokoukseen osallistuivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä Uzbekistanin, Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin ja Turkmenistanin johtajat. Muuttuvassa globaalissa ja alueellisessa geopoliittisessa tilanteessa EU:n ja Keski-Aasian johtajat päättivät päivittää suhteensa strategiseksi kumppanuudeksi ja vahvistivat sitoutumisensa kauppasuhteiden vahvistamiseen ja yhteistyön syventämiseen muun muassa energian, talouden, investointien, laadukkaiden yhteyksien, digitalisaation ja turvallisuuden aloilla (mukaan lukien hybridiuhkiin vastaaminen). He keskustelivat myös ilmastotoimista, ihmisoikeuksista ja strategisista resursseista (kuten kriittisistä raaka-aineista). EU:lla on nyt erinomainen tilaisuus osoittaa geopoliittinen intressinsä kahdenvälisten yhteyksien tiivistämiseen ja tehostaa alueellista yhteistyötä Keski-Aasian kanssa. Näin se voi vähentää riippuvuuttaan Kiinasta ja Venäjästä maailmanlaajuisten geopoliittisten muutosten yhteydessä.

      Kansainvälinen konferenssi EU:n ja Keski-Aasian välisistä yhteyksistä (Global Gateway) pidettiin marraskuussa 2022 Samarkandissa Uzbekistanissa. Alueellisen lähestymistavan ja alueellisen yhteistyön merkitystä on korostettu myös EU:n ja Keski-Aasian ministerikokouksissa.

      EU:n ja Keski-Aasian 20. ministerikokous pidettiin maaliskuussa 2025 Ašgabatissa Turkmenistanissa. Kokouksessa vahvistettiin edistyminen vuonna 2023 hyväksytyssä suhteiden syventämistä koskevassa yhteisessä etenemissuunnitelmassa ja hahmoteltiin aloja ja toimia, joilla suhteita voidaan lujittaa vuoropuhelun ja käytännön yhteistyön avulla. Etenemissuunnitelmassa korostetaan yhteyksien parantamista erityisesti kaupan, investointien ja infrastruktuurihankkeiden avulla EU:n Global Gateway -investointistrategian mukaisesti.

      Tässä yhteydessä ministerit muistuttivat myös tammikuussa 2024 Brysselissä järjestetystä EU:n ja Keski-Aasian liikenneyhteyksiä käsittelevästä Global Gateway -investointifoorumista, jossa eurooppalaiset ja kansainväliset rahoituslaitokset ilmoittivat olevansa valmiita osoittamaan 10 miljardia euroa Kaspianmeren alueen liikennekäytävän kehittämisen tukemiseen. Kaspianmeren alueen liikennekäytävä on tarkoitettu kilpailukykyiseksi ja nykyaikaiseksi multimodaaliseksi reitiksi, joka yhdistää Euroopan ja Keski-Aasian.

      Vuonna 2024 EU:n ja Keski-Aasian välisen tavarakaupan arvo oli 54,2 miljardia euroa ja kauppatase oli 16 miljardia euroa ylijäämäinen Keski-Aasian hyväksi. Keski-Aasia toimittaa EU:hun pääasiassa raaka-aineita, kuten raakaöljyä, maakaasua, metalleja ja puuvillaa. Vastineeksi EU vie pääasiassa koneita, kuljetusvälineitä ja teollisuustuotteita, joiden yhteenlaskettu osuus EU:n kokonaisviennistä alueelle on yli puolet.

      Kiinan vaikutus kauppaan ja investointeihin kasvaa uusi silkkitie -aloitteen myötä. EU on reagoinut tähän lisäämällä toimintaansa ja investointejaan alueella Global Gateway -strategian avulla. Esimerkiksi huhtikuussa 2025 pidetyssä EU:n ja Keski-Aasian huippukokouksessa EU ilmoitti 12 miljardin euron investointipaketista, jonka tarkoituksena on parantaa kauppareittejä ja jonka varat kanavoidaan Global Gateway -strategian kautta. Kun otetaan huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden apu, EU:sta on tullut suurin avunantaja Keski-Aasiassa. Se on osoittanut yli 550 miljoonaa euroa Keski-Aasian monivuotiseen alueohjelmaan vuosiksi 2021–2027.

      Euroopan parlamentin toimintaa Keski-Aasian kanssa hoitavat pääasiassa ulkoasiainvaliokunta ja sen ihmisoikeuksien alivaliokunta, kansainvälisen kaupan valiokunta, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunta ja suhteista Keski-Aasiaan vastaava valtuuskunta sekä muun muassa parlamentaariset yhteistyövaliokunnat. Euroopan parlamentti valvoo Keski-Aasian maiden kanssa solmittujen sopimusten täytäntöönpanoa ja keskittyy ihmisoikeuskysymyksiin, poliittiseen tilanteeseen, talous- ja kehitysyhteistyöhön sekä vaaliprosesseihin. Se painottaa edelleen ihmisoikeuksien kunnioittamisen, hyvän hallinnon ja yhteiskunnallisen kehityksen merkitystä. Se korostaa parlamentaarisen diplomatian roolia ja tukee voimakkaasti demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

      Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 EU päätti määrätä Venäjälle useita pakotepaketteja. Sen jälkeen joistakin Keski-Aasian maista ja erityisesti Kazakstanista, Kirgisiasta ja Uzbekistanista on tullut mahdollisia keskuksia pakotteiden kiertämiseksi, mikä on tuomittu lukuisissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa.

      Euroopan parlamentti antoi tammikuussa 2024 päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategiasta. Siinä se päivitti aluetta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaansa ja pani tyytyväisenä merkille suunnitelman järjestää ensimmäinen EU:n ja Keski-Aasian huippukokous, joka pidettiin huhtikuussa 2025. Päätöslauselmassa kannatettiin myös lokakuussa 2023 hyväksyttyä EU:n ja Keski-Aasian suhteiden syventämistä koskevaa yhteistä etenemissuunnitelmaa, joka toimii strategisena suunnitelmana vuoropuhelun ja yhteistyön edistämiseksi.

      Joulukuussa 2025 aloitettiin neuvottelut, joiden tarkoituksena oli helpottaa EU:n viisumien myöntämistä Kazakstanin kansalaisille. Sen jälkeen suhteista Keski-Aasiaan vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja antoi julkilausuman, jossa tuettiin vastaavien neuvottelujen aloittamista kaikkien Keski-Aasian maiden kanssa.

      Ensimmäinen Keski-Aasian ja EU:n parlamentaarinen foorumi järjestettiin 30. ja 31. maaliskuuta 2026 Samarkandissa Uzbekistanissa. Se merkitsi parlamentaaristen suhteiden merkittävää paranemista, sillä nykyisten kahdenvälisten kokousten lisäksi otettiin käyttöön uusi foorumi, jossa parlamenttien jäsenet voivat keskustella alueellisista haasteista ja yhteisistä politiikoista.

      Kazakstan

      Euroopan parlamentti antoi joulukuussa 2017 hyväksyntänsä tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemiselle Kazakstanin kanssa ja korosti ”enemmällä enemmän” -periaatteen merkitystä poliittisten ja sosioekonomisten uudistusten edistämiseksi. EU:n ja Kazakstanin tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan maaliskuussa 2020, kun Kazakstan ratifioi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen. Ihmisoikeuksien alalla Kazakstan allekirjoitti syyskuussa 2020 kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän toisen valinnaisen pöytäkirjan kuolemanrangaistuksen poistamisesta. Kazakstan poisti lopulta kuolemanrangaistuksen joulukuussa 2021.

      Entinen presidentti Nursultan Nazarbajev erosi virastaan maaliskuussa 2019 oltuaan vallassa kolme vuosikymmentä, mutta hänellä oli entisen neuvostotasavallan ”korkeimman johtajan” ja ”kansakunnan isän” ominaisuudessa edelleen huomattavaa vaikutusvaltaa ja virallisia tehtäviä vuoteen 2022 asti. Tammikuussa 2022 tapahtuneen nesteytetyn maakaasun äkillisen hinnannousun jälkeen puhkesi mielenosoituksia, joiden jälkeen tuntemattomat, hyvin koulutetut ja järjestäytyneet aseistetut henkilöt yllyttivät väkivaltaan. Tämän seurauksena presidentti Kasym-Žomart Tokajev julisti maahan poikkeustilan. Venäjän johtama Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestö suostui presidentti Tokajevin pyynnöstä lähettämään Kazakstaniin sotilaita (”rauhanturvajoukkoja”) Venäjältä, Valko-Venäjältä, Tadžikistanista, Armeniasta ja Kirgisiasta.

      Presidentti Tokajev otti hoitaakseen turvallisuusneuvoston puheenjohtajan tehtävän, jota Nazarbajev oli siihen asti hoitanut. Tokajev nimitti myös uuden pääministerin, ja Nazarbajevin perheen keskeiset jäsenet menettivät vaikutusvaltaiset asemansa. Syyskuussa 2022 Kazakstanin parlamentti nimesi kansakunnan pääkaupungin uudelleen Nur-Sultanista Astanaksi viimeisimpänä pyrkimyksenä tehdä pesäero Nazarbajeviin.

      Kazakstan järjesti kesäkuussa 2022 perustuslakikansanäänestyksen, jossa tehtiin merkittäviä institutionaalisia muutoksia muun muassa rajoittamalla presidentin valtaa ja vahvistamalla parlamentin roolia. Maaliskuussa 2023 Kazakstanissa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit. Niissä sovellettiin sekavaalitapaa, jossa 70 prosenttia paikoista jaettiin suhteellisesti ja 30 prosenttia enemmistön perusteella. Vaalien tuloksena Amanat-puolue sai enemmistön 53,9 prosentilla äänistä ja 64 paikkaa 98:sta parlamentin alahuoneessa. Kazakstan hyväksyi uuden perustuslain kansanäänestyksellä maaliskuussa 2026.

      Viime vuosikymmenen aikana Kazakstanin BKT on kasvanut jatkuvasti, lukuun ottamatta vuotta 2020, jota leimasi koronapandemia. Kazakstanin talous kehittyi voimakkaasti vuonna 2025. Reaalisen BKT:n kasvu oli 6,5 prosenttia, mikä johtui kotimaisesta kysynnästä, infrastruktuurimenoista ja suuremmasta öljyntuotannosta. Vuonna 2026 kasvun odotettiin olevan 4,4 prosenttia, kunnes sota puhkesi Persianlahdella.

      Edelleen on kuitenkin epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät erityisesti öljyntuotantoon ja maailmanlaajuiseen taloustilanteeseen. Maa jatkaa pyrkimyksiään saavuttaakseen pitkän aikavälin tavoitteensa olla maailman 30 kehittyneimmän valtion joukossa vuoteen 2050 mennessä Kazakstan 2050 -strategian mukaisesti. Kazakstan jatkaa vapauttamistoimia ja pyrkii mukautumaan sosiaalisesti suuntautuneeseen talouteen. Maan talousarviossa vuosille 2025–2027 on edelleen vahva sosiaalinen painotus, ja siinä investoidaan merkittävästi koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalialan ohjelmiin. Hallitus on tehostanut korruption torjuntaa.

      EU on Kazakstanin johtava kauppakumppani ja suurin ulkomainen sijoittaja. Vuonna 2024 Kazakstanin vienti EU:hun oli 33,5 miljardia euroa, kun taas tuonti EU:sta Kazakstaniin oli 11,5 miljardia euroa. Kaiken kaikkiaan tavarakauppa kasvoi kuusi prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.

      EU–Kazakstan-yhteistyöneuvoston 21. kokous pidettiin lokakuussa 2024, ja siinä keskityttiin liikenneyhteyksien parantamiseen ja erityisesti Kaspianmeren liikennekäytävään. Osapuolet panivat merkille edistymisen horisontaalisen ilmailusopimuksen ja kriittisiä raaka-aineita koskevan kumppanuuden osalta. Joulukuussa 2025 Brysselissä pidetyssä EU–Kazakstan-yhteistyöneuvoston 22. kokouksessa EU kiitti Kazakstania sen panoksesta energiaturvallisuuteen, sitoutumisesta hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2060 mennessä ja osallistumisesta maailmanlaajuiseen metaanisitoumukseen. Nämä kaksi osapuolta keskustelivat myös tulevista viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevista sopimuksista.

      Euroopan parlamentti ei ole lähettänyt vaalitarkkailuvaltuuskuntaa Kazakstaniin vuoden 2005 jälkeen, koska maa ei ole noudattanut perusvapauksia, vaalihallinnon puolueettomuutta ja vaalikelpoisuutta koskevia suosituksia. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (Etyj/ODIHR) on kuitenkin lähettänyt sinne vaalitarkkailijoita ja perusti vaalitarkkailuvaltuuskunnan tarkkailemaan maaliskuussa 2023 pidettyjä Kazakstanin ennenaikaisia parlamenttivaaleja.

      Euroopan parlamentti on korostanut tarvetta turvata perusvapaudet, lopettaa ihmisoikeusaktivistien ja poliittisten oppositioliikkeiden jäsenten mielivaltaiset pidätykset ja varmistaa hlbtiqa+-ihmisten oikeudet sekä kazakkien ja muiden etnisten vähemmistöryhmien turvallisuus. Lisäksi se on kehottanut määräämään mahdollisesti henkilöpakotteita ihmisoikeusloukkauksista suoraan vastuussa oleville viranhaltijoille.

      Parlamentti hyväksyi tammikuussa 2022 päätöslauselman Kazakstanin mielenosoituksista ja väkivallasta ja toisti olevansa huolissaan maassa puhjenneiden mielenosoitusten jälkeen tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista, kuten kidutuksen laajamittainen käyttö ja piittaamattomuus demokratiasta.

      EU:n ja Kazakstanin parlamentaarinen yhteistyövaliokunta vastaa Euroopan parlamentin ja Kazakstanin parlamentin välisten suhteiden hoitamisesta. Sen työssä keskitytään vahvistamaan poliittisia ja taloudellisia suhteita, torjumaan pakotteiden kiertämistä ja välttelyä, kehittämään Kaspianmeren alueen liikennekäytävää ja vahvistamaan yhteistyötä energian ja ilmastonmuutoksen alalla. Euroopan parlamentti korostaa poliittisen monimuotoisuuden ja tiedotusvälineiden vapauden merkitystä Kazakstanissa ja tekee yhteistyötä ihmisoikeuksien puolustajien ja aktivistien kanssa. EU:n ja Kazakstanin parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan 22. kokous pidettiin Brysselissä marraskuussa 2025. Siinä käsiteltiin laajempaa kahdenvälistä yhteistyötä, mukaan lukien kauppa ja investoinnit, Kazakstanin rooli yhteyksissä, Venäjän sota Ukrainaa vastaan, ihmisoikeudet ja ilmastonmuutos.

      Kirgisia

      Vuodesta 1999 lähtien voimassa ollut EU:n ja Kirgisian kumppanuus- ja yhteistyösopimus on määrä korvata tehostetulla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella, joka allekirjoitettiin kesäkuussa 2024. Sitä ei kuitenkaan ole vielä ratifioitu. Tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus kattaa monenlaisia aloja, kuten poliittinen vuoropuhelu, kauppa ja investoinnit, kestävä kehitys, tutkimus ja innovointi, koulutus, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta. Se mahdollistaa myös yhteistyön ulko- ja turvallisuuspolitiikassa esimerkiksi konfliktineston, kriisinhallinnan ja alueellisen vakauden aloilla.

      EU on Kirgisian kestävän kehityksen ja uudistusten tärkeimpiä tukijoita. Kirgisian vuosien 2021–2027 monivuotinen maaohjelma vastaa Kirgisian vuoteen 2040 ulottuvaa kansallista kehitysstrategiaa. Kyseisessä strategiassa esitetään pitkän aikavälin etenemissuunnitelma, jonka avulla on tarkoitus kehittää Kirgisia vahvaksi, omavaraiseksi ja vauraaksi maaksi.

      EU:n ja Kirgisian nykyisessä kumppanuudessa keskitytään ilmastokestävyyteen, energiainfrastruktuuriin ja nuorten tukemiseen. Keskeisiin aloitteisiin kuuluu Kirgisian häiriötöntä vedensaantia koskeva ohjelma, johon on saatu Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta 42 miljoonan euron laina ja EU:lta 15 miljoonan euron avustus vesihuollon parantamiseen. EU on myös hyväksynyt 5 miljoonan euron aloitteen, joka keskittyy nuoriin, sukupuolten tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin. Lisäksi EU tarjoaa jatkossakin kirgisialaisille opiskelijoille vuosittain yli 300 apurahaa kestävää kehitystä koskevan EU:n Global Gateway -strategian mukaisesti.

      Kirgisia on vuodesta 2016 lähtien hyötynyt siitä, että kaksi kolmasosaa sen tuotteista pääsee tulleitta ja kiintiöittä EU:n markkinoille yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP+) puitteissa. EU:n ja Kirgisian tavarakaupan arvo oli 2,8 miljardia euroa vuonna 2024.

      Etyj/ODIHR tarkkailee säännöllisesti Kirgisian parlamenttivaaleja ja presidentinvaaleja. Kirgisiassa lokakuussa 2020 järjestetyt parlamenttivaalit johtivat joukkomielenosoituksiin, joissa vastustettiin sääntöjenvastaisuuksia ja äänten ostamista. Lopulta vaalit mitätöitiin. Presidentti Sooronbai Žeenbekov erosi tehtävästään lokakuussa 2020, ja maassa järjestettiin tammikuussa 2021 presidentinvaalit, joiden jälkeen Sadyr Džaparovista tuli Kirgisian kuudes presidentti. EU pani merkille, että äänestysaktiivisuus oli alhainen, ehdokkaat eivät olleet tasapuolisessa asemassa, kampanjointimenettelyjä rikottiin ja hallinnollisia resursseja käytettiin väärin.

      Marraskuussa 2025 pidetyt ennenaikaiset parlamenttivaalit vahvistivat entisestään presidentti Japarovin valtaa. Äänestysprosentti oli alhainen, vain 36,9 prosenttia, eikä yksikään opposition ehdokas saanut paikkaa. Tammikuussa 2027 on tarkoitus pitää presidentinvaalit. Kirgisian perustuslakituomioistuin vahvisti helmikuussa 2026, että ennenaikaisia presidentinvaaleja ei järjestettäisi ja että nykyisen presidentin toimikauden on jatkuttava toimikauden loppuun asti.

      Kirgisian ja Tadžikistanin välisessä rajakonfliktissa on kuollut ja loukkaantunut satoja ihmisiä ja tuhannet ovat joutuneet siirtymään kotiseudultaan. Kirgisia ja Tadžikistan allekirjoittivat maaliskuussa 2025 lopullisen sopimuksen yhteisen rajansa määrittämisestä. Euroopan parlamentti oli tyytyväinen tähän merkittävään saavutukseen, sillä sopimus vahvistaa Keski-Aasian häiriönsietokykyä ja vakautta.

      Kirgisia on keskeinen kumppani EU:n parlamentaarisessa diplomatiassa, johon kuuluu säännöllisiä yhteyksiä ja avointa keskustelua maan ihmisoikeustilanteesta, sen kannasta Venäjään ja Ukrainan sodasta. Euroopan parlamentti antoi heinäkuussa 2023 päätöslauselman sananvapaudesta Kirgisiassa vastauksena Kirgisian kiistanalaiseen tiedotusvälineitä ja kansalaisjärjestöjä koskevaan lakiesitykseen. Tämä oli yksi tärkeimmistä parlamenttien välisessä vuoropuhelussa esiin nousseista kysymyksistä, kun suhteista Keski-Aasiaan vastaava Euroopan parlamentin valtuuskunta vieraili Kirgisiassa joulukuussa 2023 EU:n ja Kirgisian parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan 16. kokouksessa. Sen jälkeen vuoropuhelua on jatkettu. Viimeksi sitä käytiin EU:n ja Kirgisian parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan 18. kokouksessa, joka pidettiin Biškekissä ja Ošissa helmikuussa 2026. Kokouksessa keskityttiin tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ratifiointiin, demokraattisiin prosesseihin, ihmisoikeuksiin, tiedotusvälineiden vapauteen, pakotteiden kiertämisen riskeihin ja ilmastokriisiin.

      EU:n ja Kirgisian 14. ihmisoikeusvuoropuhelu järjestettiin marraskuussa 2024. Se oli ensimmäinen tällainen kokous sen jälkeen, kun tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2024. EU ilmaisi huolensa huhtikuussa 2024 julkaistusta Kirgisian ulkomaisia agentteja koskevasta rajoittavasta lakiesityksestä, jonka mallina on käytetty Venäjän lainsäädäntöä, ja mainitsi, että se saattaa herättää yleistä tyytymättömyyttä. EU otti esiin myös sananvapauden, tiedotusvälineiden vapauden sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden ja korosti, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on kavennettu. Se painotti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden keskeistä roolia demokraattisen yhteiskunnan vakauden varmistamisessa. Presidentti Japarov käynnisti lokakuussa 2025 ehdotuksen laatimisen kuolemanrangaistuksen palauttamisesta kaikkein vakavimpien lapsiin ja naisiin kohdistuvien rikosten osalta. Vuosien 2023–2024 maailman naisten, rauhan ja turvallisuuden indeksissä (Global Women, Peace and Security Index) Kirgisia luokitellaan naisten kannalta vaarallisimmaksi maaksi Keski-Aasiassa.

      Euroopan parlamentti on syvästi huolissaan ihmisoikeuksista Kirgisiassa. Pidätettynä olleen ihmisoikeuksien puolustajan Azimjon Askarovin kuolemaa heinäkuussa 2020 koskeva tutkinta päätettiin ja aloitettiin sittemmin uudelleen. Ketään ei ole kuitenkaan vielä saatettu vastuuseen.

      Kirgisian ihmisoikeustilanteesta joulukuussa 2024 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuotiin esiin huoli Kirgisian sosiaalidemokraattisen puolueen johtajan Temirlan Sultanbekovin ja muiden demokratia-aktivistien pidättämisestä ja kyseenalaistettiin heidän pidätyksensä legitimiteetti ennen marraskuun 2024 kunnallisvaaleja. Päätöslauselmassa arvosteltiin demokraattisten käytäntöjen ja ihmisoikeuksien heikkenemistä Kirgisiassa, mukaan lukien riippumattomien tiedotusvälineiden ja oppositiopuolueiden vaientaminen.

      Euroopan parlamentti vaatii noudattamaan ihmisoikeussitoumuksia osana EU:n ja Kirgisian kumppanuutta, mukaan lukien tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus ja yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP+).

      Uzbekistan

      Uzbekistan liittyi yhdeksäntenä edunsaajamaana huhtikuussa 2021 EU:n GSP+-menettelyyn. Tämän ansiosta Uzbekistanista peräisin olevaa vientiä vapautetaan siten, että tullit poistetaan kahdelta kolmannekselta menettelyyn kuuluvista tuotenimikkeistä. Menettely vahvistaa maan vientiä ja parantaa sen kykyä houkutella ulkomaisia investointeja. Vastavuoroisesti Uzbekistanin odotetaan panevan täytäntöön 27 keskeistä kansainvälistä yleissopimusta, jotka koskevat hyvää hallintotapaa, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia sekä ympäristön- ja ilmastonsuojelua. Menettelyä on jatkettu 31. joulukuuta 2027 saakka.

      Lokakuussa 2025 allekirjoitettiin EU:n ja Uzbekistanin tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus, jolla pyritään tarjoamaan uusi, nykyaikainen ja kunnianhimoinen kehys EU:n ja Uzbekistanin kumppanuuden kehittämiselle. EU–Tadžikistan-yhteistyöneuvoston 18. kokous pidettiin lokakuussa 2025 Luxemburgissa. Osapuolet keskustelivat teknisen ja rahoitus-, kauppa-, talous- ja investointiyhteistyön kehittämisestä edelleen keskittyen toimenpiteisiin, joilla vapautetaan ja yksinkertaistetaan kauppamenettelyjä GSP+-menettelyn etuja hyödyntäen. Osapuolet korostivat toimia energiatehokkuuden ja vihreän energian hankkeiden edistämiseksi sekä yhteistyötä kuljetusten laajentamiseksi, mukaan lukien Kaspianmeren alueen liikennekäytävä. EU ja Uzbekistan ilmoittivat lokakuussa 2025 saattaneensa päätökseen palvelujen ja tavaroiden markkinoille pääsyä koskevat kahdenväliset neuvottelut ja korostivat EU:n poliittista tukea Uzbekistanin liittymiselle Maailman kauppajärjestöön.

      Vuonna 2024 Uzbekistan toi EU:sta tavaroita 3 959 miljoonan euron arvosta, ja sen vienti EU:hun oli 845 miljoonaa euroa, mikä vastaa 8,2 prosentin kasvua vuodesta 2023. GSP+-asema on vaikuttanut tähän kasvuun, ja Uzbekistanin vienti EU:hun on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2021.

      EU:n Uzbekistania koskevasta vuosien 2021–2027 monivuotisesta maaohjelmasta on osoitettu 76 miljoonaa euroa vuosiksi 2021–2024 ja lisäksi 43 miljoonaa euroa uusiin kahdenvälisiin aloitteisiin vuosiksi 2025–2027. Niissä keskitytään demokraattisen hallinnon vahvistamiseen, digitaalisen siirtymän edistämiseen, osallistavan ja kestävän talouskasvun tukemiseen sekä älykkään ja ympäristöystävällisen maatalouselintarvikealan kehittämiseen.

      Shavkat Mirziyoyevin astuttua presidentin virkaan vuonna 2016 Uzbekistanissa on tapahtunut laaja-alaisia ja nopeita demokraattisia muutoksia. Tähän myönteiseen kehitykseen kuuluu useita kunnianhimoisia uudistuksia ja sisäisiä muutoksia, kuten joidenkin poliittisten vankien vapauttaminen.

      Helmikuussa 2021 Mirziyoyev allekirjoitti lain presidentinvaalien siirtämisestä lokakuuhun 2021. Etyj/ODIHR toisti suosituksensa puolueiden rahoituksesta, ääntenlaskennan nopeuttamisesta ja vaalikampanjoihin myönnettävien valtion varojen leikkaamisesta. Heinäkuussa 2023 pidettiin jälleen ennenaikaiset presidentinvaalit, ja presidentti Mirziyoyev valittiin uudelleen 87,1 prosentin ääniosuudella. Hän jatkaa kehitysstrategiassa 2022–2026 kaavailtuja kunnianhimoisia uudistuksia, joilla pyritään saamaan aikaan todellinen muutos maan sosioekonomisessa kehityksessä, tehokas hallinto, riippumattomampi oikeusjärjestelmä sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

      Uzbekistan on tehnyt Talebanin kanssa yhteistyötä kauppaa ja taloudellista vuorovaikutusta koskevissa kysymyksissä, rajaturvallisuuden ja yhteistyön varmistamisessa energian, kuljetusten ja kansainvälisen rahdin aloilla sekä rautatiehankkeessa, joka yhdistää uzbekistanilaisen Termezin rajakaupungin Pakistanissa sijaitsevaan Peshawarin kaupunkiin Mazar-i-Sharifin ja Kabulin kautta Afganistanissa.

      Uzbekistanin ja Venäjän suhteita on vahvistettu presidentti Mirziyoyevin valtakaudella. Uzbekistan pidättäytyi äänestämästä YK:n yleiskokouksessa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen tuomitsemisesta ja omaksui virallisesti ”neutraalin” kannan. Venäjä ja Uzbekistan tekevät sotilasteknistä yhteistyötä, joka kattaa yhteiset asehankinnat, tutkimuksen ja nykyaikaistamistoimet. Lisäksi Venäjä on Uzbekistanin merkittävä kauppakumppani ja tekee sen kanssa yhteistyötä öljy- ja kaasuteollisuuden alalla. Tammikuussa 2025 Venäjä ja Uzbekistan virallistivat sotilaallisen strategisen kumppanuuden sekä vahvistivat laajemmat strategiset aloitteet, jotka ulottuvat vuoteen 2030.

      Tammikuussa 2024 Kiinan presidentti Xi Jinping keskusteli presidentti Shavkat Mirziyoyevin kanssa. He ilmoittivat, että Kiina ja Uzbekistan ovat päättäneet kehittää kaikissa olosuhteissa toimivan kattavan strategisen kumppanuuden uudelle aikakaudelle.

      Euroopan parlamentti kutsuttiin tarkkailemaan Uzbekistanin parlamenttivaaleja ensimmäistä kertaa joulukuussa 2019, mutta se kieltäytyi sillä perusteella, että vaalit eivät olleet vapaat eivätkä oikeudenmukaiset, ja viittasi siihen, että kaikki ehdokkaat tulivat hallitusta kannattavista puolueista. Lopulta vain Etyj/ODIHR tarkkaili vaaleja.

      Euroopan parlamentti kuitenkin hyväksyi kutsun seurata lokakuun 2021 presidentinvaaleja, vaikka keskusvaalilautakunnan rekisteröimien viiden ehdokkaan väitettiin kannattavan hallitusta.

      EU:n ja Uzbekistanin parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan 19. kokous järjestettiin 26. helmikuuta 2026 Brysselissä. Osallistujat tarkastelivat kumppanuuttaan ja keskustelivat tulevan yhteistyön aloista.

      Turkmenistan

      EU:n ja Turkmenistanin viralliset suhteet käynnistettiin vuonna 1997, ja osapuolet allekirjoittivat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen vuonna 1998. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ja Turkmenistan ovat ratifioineet kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, mutta Euroopan parlamentin on ratifioitava se ennen kuin se voi tulla voimaan. Parlamentti on kieltäytynyt antamasta hyväksyntäänsä sopimuksen ratifioinnille, koska se on syvästi huolissaan Turkmenistanin edistymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien alalla kuvaavista lyhyen aikavälin vertailuarvoista. EU:n ja Turkmenistanin kahdenvälisiä suhteita säännellään tällä hetkellä vuonna 2010 tehdyllä väliaikaisella kauppasopimuksella. Turkmenistan ja EU allekirjoittivat maaliskuussa 2024 Brysselissä kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitetyn pöytäkirjan, joka oli ratkaiseva askel niiden kumppanuuden vahvistamiseksi ja tasoitti tietä tiiviimmälle yhteistyölle.

      Turkmenistan on ryhtynyt toimiin maan avaamiseksi ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintamahdollisuuksien lisäämiseksi. Presidentti Serdar Berdimuhamedov hallitsee kuitenkin edelleen maata autoritaarisin ottein. Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, ettei demokratiakehitys ole edennyt eikä ihmisoikeustilanne ole juurikaan parantunut. Turkmenistan toteutti vuonna 2021 joitakin perustuslakiuudistuksia, joihin kuului parlamentin ylähuoneen perustaminen, mutta maan parlamentin rooli on yhä hyvin rajallinen.

      EU:n ja Keski-Aasian alueellisten puitteiden lisäksi EU ja Turkmenistan käyvät vuosittain kahdenvälisiä vuoropuheluja EU:n ja Turkmenistanin sekakomiteassa ja EU:n ja Turkmenistanin ihmisoikeusvuoropuhelussa. EU:n ja Turkmenistanin sekakomitean 24. kokous pidettiin marraskuussa 2025 Ašgabatissa kumppanuuden ja yhteistyön kehittämiseksi edelleen erityisesti kaupan, yhteyksien, energian ja ympäristön aloilla. EU on vahvistanut, että oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat EU:n ja Turkmenistanin suhteiden olennaisia osatekijöitä. EU:n ja Turkmenistanin 17. vuotuinen ihmisoikeusvuoropuhelu käytiin kesäkuussa 2025. Keskusteluissa keskityttiin Turkmenistanin konkreettisiin toimiin maan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi, myös niiden henkilöiden osalta, joiden ihmisoikeuksia on loukattu, sekä vankilaolojen parantamiseksi ja sukupuolittuneeseen väkivaltaan puuttumiseksi.

      Turkmenistan ja Turkki sopivat vuonna 2014 kaasun kuljettamisesta Anatolian kaasuputken kautta, jota nykyään käytetään kaasun kuljettamiseen Azerbaidžanin Shah Deniz -kentältä. Lisäksi Trans Caspian Resources -yhtiö esitti vuonna 2021 ehdotuksensa Kaspianmeren alueen rajayhdysputkesta. Tämä pienempi kaasuputki on suunniteltu kuljettamaan 10–12 miljardia kuutiometriä kaasua vuosittain. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 EU on etsinyt vaihtoehtoisia energialähteitä, kuten Turkmenistanin kaasuvarat. Osapuolet käyvät neuvotteluja sopimuksesta, jolla Turkmenistan pyrkii monipuolistamaan vientiä ja EU löytämään uusia hankintalähteitä.

      Euroopan parlamentti on johdonmukaisesti ilmaissut huolensa Turkmenistanin heikosta ihmisoikeustilanteesta ja estänyt sen takia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulon toistaiseksi. Sitä ei ole milloinkaan kutsuttu tarkkailemaan vaaleja Turkmenistanissa.

      Suhteista Keski-Aasiaan vastaava Euroopan parlamentin valtuuskunta matkusti helmikuussa 2025 Turkmenistaniin kahdeksanteen EU:n ja Turkmenistanin parlamenttien väliseen vuoropuheluun. Keskusteluissa keskityttiin YK:n yleiskokouksen Turkmenistania koskeviin päätöslauselmiin, ihmisoikeuksiin, sukupuolten tasa-arvon uudistuksiin ja kahdenvälisen yhteistyön aloihin. Osapuolet korostivat Turkmenistanin neutraalia suhtautumista alueelliseen turvallisuuteen ja sen strategista roolia energian ja kuljetusten aloilla. Ne toistivat sitoutumisensa ympäristönsuojeluun, oikeudellisiin uudistuksiin ja parlamentaariseen yhteistyöhön. Valtuuskunta tapasi myös Turkmenistanin kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja käsitteli niiden kanssa ihmisoikeuksia, sosiaalista edistystä sekä hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan suhteiden lujittamista.

      Tadžikistan

      EU:n yhteydet Tadžikistaniin ovat kehittyneet merkittävästi. EU:n ja Tadžikistanin kumppanuus- ja yhteistyösopimus allekirjoitettiin lokakuussa 2004, ja se tuli voimaan tammikuussa 2010. Euroopan parlamentti antoi hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle vuonna 2009 mutta vaati parannuksia ihmisoikeuksien, korruption torjunnan, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella tehostettiin kahdenvälistä yhteistyötä ja kohotettiin EU:n profiilia Tadžikistanissa, luotiin foorumi poliittiselle vuoropuhelulle ja pyrittiin edistämään kahdenvälisiä kauppa- ja taloussuhteita. Se sisältää myös artikloja yhteistyöstä, muuttoliikkeestä sekä rahanpesun, huumausaineiden ja terrorismin torjunnasta.

      EU ja Tadžikistan aloittivat suhteidensa edistämiseksi vuonna 2023 virallisesti neuvottelut tehostetusta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta ja saivat ne päätökseen vuonna 2024. Tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus parafoitiin heinäkuussa 2025, mikä mahdollistaa sen, että molemmat osapuolet voivat allekirjoittaa ja ratifioida sen virallisesti.

      EU on osoittanut olevansa sitoutunut tukemaan Tadžikistanin kestävää kehitystä Tadžikistanin vuosien 2021–2027 monivuotisen maaohjelman kautta aloitteilla, joissa keskitytään tärkeisiin aloihin, kuten inhimillinen kehitys, osallistava vihreä talous ja digitaalitalous, vesihuolto, ilmastonmuutos, energia ja liikenneyhteydet.

      Tadžikistan on EU:n tärkeä kumppani ja erittäin kiinnostunut liittymään GSP+-kauppaetuusjärjestelmään. Sillä on kuitenkin tällä hetkellä useita haasteita, kuten kansainvälisten pakotteiden vaikutus, monien tadžikistanilaissiirtolaisten paluu Venäjältä sen hyökättyä Ukrainaan ja kriittinen ihmisoikeustilanne. Talebanin noustua valtaan Afganistanissa Tadžikistan on ottanut vastaan tuhansia afganistanilaispakolaisia. Maa on sitoutunut torjumaan ääriliikkeiden ja radikalismin leviämistä Keski-Aasiassa.

      EU–Tadžikistan-yhteistyöneuvoston 11. kokous pidettiin marraskuussa 2025 Brysselissä. EU rohkaisee Tadžikistania parantamaan perusvapauksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamista maassa. Tadžikistanin 15. ihmisoikeusvuoropuhelu järjestettiin marraskuussa 2024.

      Vuonna 2024 Tadžikistanin vienti EU:hun kasvoi 67 prosenttia 291 miljoonaan euroon ja sen tuonti EU:sta oli yhteensä 275 miljoonaa euroa. EU:n yhteistyö Tadžikistanin kanssa ulottuu taloudellisia siteitä laajemmalle ja kattaa muun muassa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan tukemisen.

      Tadžikistanissa maaliskuussa 2025 pidetyissä parlamenttivaaleissa hallitseva kansan demokraattinen puolue sai 49 paikkaa 63:sta. Kyseessä olivat 25 vuoteen ensimmäiset vaalit, joissa ei ollut riippumattomia länsimaisia vaalitarkkailijoita. Etyjin/ODIHRin operaatio nimittäin peruttiin, koska Tadžikistanin viranomaiset eivät pystyneet antamaan akkreditointitakuita. Vaikka vaaleihin osallistui viisi muuta puoluetta, niiden ulkopuolelle jätettiin hallintoa voimakkaasti vastustaneet oppositioryhmät.

      Euroopan parlamentti suhtautuu hyvin kriittisesti ihmisoikeustilanteen heikkenemiseen, ihmisoikeusaktivistien, poliittisen opposition jäsenten ja heidän omaistensa pidätysten ja vangitsemisten lisääntymiseen sekä riippumattomia tiedotusvälineitä koskeviin tiukkoihin rajoituksiin.

      Euroopan parlamentti on toistuvasti ilmaissut huolensa Kirgisian ja Tadžikistanin rajalla tapahtuneista yhteenotoista ja suhtautunut myönteisesti huhtikuussa 2021 tehtyyn tulitaukosopimukseen. Syyskuussa 2022 väkivaltaisuudet kuitenkin lisääntyivät rajavartijoiden välillä eri rajanylityspaikoissa. Kirgisia ja Tadžikistan pääsivät helmikuussa 2024 ratkaisuun vuosikymmeniä jatkuneiden katkerien kiistojen lopettamiseksi sopimalla aiemmin kiistanalaisen alueen rajoista 90 prosentin osuudelta. Euroopan parlamentti oli tyytyväinen rajatylittävään yhteistyöhön sekä Kirgisian ja Tadžikistanin rajojen määrittelyyn. Rajat vahvistettiin Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin johtajien kokouksessa tammikuussa 2025.

      Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2022 päätöslauselman Vuoristo-Badahšanin autonomisen alueen tilanteen heikkenemisestä ja toisti tammikuussa 2024 riippumattomiin tiedotusvälineisiin kohdistuvista valtion tukahduttamistoimista antamassaan päätöslauselmassa huolensa maan ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä.

      EU:n ja Tadžikistanin parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan 12. kokous järjestettiin Dušanbessa syyskuussa 2025. Siinä käsiteltiin muun muassa Tadžikistanin neutraalia kantaa Venäjän sotaan Ukrainassa, taloudellista ja kaupallista yhteistyötä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia Keski-Aasiassa ja Tadžikistanin ihmisoikeustilannetta.

      Euroopan parlamentti on tehostamassa ihmisoikeuksien heikkenemisen valvontaa maassa. Parannukset tällä alalla ovat olennaisen tärkeitä, jotta Tadžikistanin ja EU:n kahdenvälisiä suhteita voidaan edelleen parantaa.

      Mongolia

      Vaikka Mongolia ei kuulu EU:n Keski-Aasian strategian piiriin, Euroopan parlamentti luokittelee sen pysyvien valtuuskuntiensa yhteydessä osaksi kyseistä aluetta. Mongolialla on lisäksi monia yhteisiä kulttuurisia, historiallisia ja taloudellisia piirteitä entisen Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavaltojen kanssa.

      Kolmen viime vuosikymmenen aikana Mongolia on luonut itselleen imagon ”demokratian keitaana”, jolla on vakaa talouskasvu, vaikkakin vuoden 2019 tapahtumat herättivät huolta demokratian rapautumisesta. Vuonna 2017 parlamentti antoi hyväksyntänsä EU:n ja Mongolian kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle.

      Mongolian politiikkaa hallitsee tällä hetkellä asemansa vakiinnuttanut Mongolian kansanpuolue, jolla on ehdoton enemmistö maan parlamentissa sekä presidentin virka. Mongoliassa kesäkuussa 2024 järjestetyissä parlamenttivaaleissa otettiin käyttöön perustuslakiuudistus, nostettiin paikkojen määrä parlamentissa 126:een ja palautettiin käyttöön sekavaalitapa. Mongolian kansanpuolue sai pienemmän enemmistön kuin aiemmin, ja naisedustajien osuus kasvoi 17,3 prosentista 25,4 prosenttiin. Vaalien keskeisiä kysymyksiä olivat korruptio, talous, työttömyys ja inflaatio.

      Huhtikuussa 2025 pidettiin Ulaanbaatarissa EU:n ja Mongolian sekakomitean 23. kokous, jossa pyrittiin vahvistamaan kumppanuus, joka perustuu yhteisiin arvoihin, kuten demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja YK:n peruskirjan periaatteiden kunnioittamiseen. Komitea keskittyi vahvistamaan yhteistyötä uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän alalla sekä lisäämään kaupan liikevaihtoa kasvattamalla EU:n GSP+-menettelyn mukaista vientiä ja siten hyödyntämällä tehokkaammin etuusjärjestelmää. Osapuolet keskustelivat myös siitä, miten metsäkumppanuutta koskevaan yhteisymmärryspöytäkirjaan liittyvässä etenemissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet voitaisiin panna tehokkaasti täytäntöön. Osapuolet keskustelivat Mongolian vuosien 2021–2027 monivuotisen maaohjelman täytäntöönpanon edistymisestä.

      Euroopan parlamentin lausunnot Mongoliasta ovat koskeneet lähinnä talouskysymyksiä mutta myös maan kehitys- ja humanitaarisia tarpeita, jotka liittyvät äärimmäisiin sääolosuhteisiin. Euroopan parlamentin valtuuskunta tarkkaili Mongolian vuoden 2016 parlamenttivaaleja ja vuoden 2017 presidentinvaaleja ja totesi, että maa on kehittymässä vakaaksi demokratiaksi. Koronapandemia esti parlamenttia tarkkailemasta kesäkuun 2020 parlamenttivaaleja ja kesäkuun 2021 presidentinvaaleja. Parlamentin valtuuskunta pystyi tarkkailemaan kuitenkin vuoden 2024 parlamenttivaaleja ja totesi, että edistystä oli tapahtunut mutta parantamisen varaa oli edelleen.

      Brysselissä maaliskuussa 2025 pidetyssä EU:n ja Mongolian parlamenttien välisessä 17. kokouksessa keskityttiin kahdenvälisiin suhteisiin, geostrategisiin alueellisiin kysymyksiin, ihmisoikeuksiin, ilmastonmuutokseen, yhteenliitettävyyteen ja ihmisten välisiin yhteyksiin.

       

      Jorge SOUTULLO SANCHEZ / Niccolò RINALDI