Jacques Santerin luotsaaman komission ero vuonna 1999 ravisutti koko Eurooppaa. Kaikki kaksikymmentä komission jäsentä joutuivat eroamaan, kun Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunta oli havainnut säännönvastaisuuksia ulkopuolisten yritysten kanssa tehdyissä sopimuksissa eikä komissio onnistunut antamaan riittävän nopeasti tyydyttävää vastausta esitettyihin syytöksiin. Neljä vuotta myöhemmin talousarvion valvontavaliokunta osoitti jälleen tarpeellisuutensa EU:n talouden vahtikoirana, kun se vaati komissiota vastaamaan tilastotoimisto Eurostatin toiminnassa havaitsemistaan vakavista virheistä.
Euroopan parlamentin tehtävänä on arvioida, miten komissio on hoitanut EU:n talousarviota. Parlamentti äänestää päätöslauselmasta ja talousarvion hyväksymisestä aina huhtikuussa. Menettelystä käytetään nimitystä "vastuuvapauden myöntäminen". Siinä parlamentin jäsenet osoittavat, antavatko he hyväksyntänsä tavalle, jolla Euroopan unionin rahat on käytetty. Komission on toimittava parlamentin päätöslauselmassaan esittämien näkemysten tai suositusten mukaisesti. Jos parlamentti tulee siihen lopputulokseen, että jotkin tärkeät asiat kaipaavat vielä käsittelyä, se siirtää vastuuvapauden myöntämisen myöhempään ajankohtaan. Komission on sitten ryhdyttävä pikaisiin toimiin ongelmien ratkaisemiseksi.
Parlamentin suositukset tuovat tulosta
Parlamentti on vastuuvapautta koskevissa päätöslauselmissa esittämillään suosituksilla onnistunut parantamaan merkittävästi tapaa, jolla eurooppalaisten veronmaksajien rahoja käytetään. Ulkopuolisten yritysten kanssa tehtäviä sopimuksia koskevia sääntöjä tiukennettiin Santerin komission eron jälkeen. Aikaisemmin samana vuonna parlamentin vaatimuksesta oli perustettu itsenäisenä elimenä toimiva Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF). Vaikka komissiolla oli jo yksikkö, jonka tehtävänä oli torjua EU:n varojen käyttöön liittyviä petoksia, vuonna 1997 oli käynyt selväksi, että säännönvastaisuuksia oli niin paljon unionin toimielinten sisällä, että oli perustettava uusi riippumaton elin, joka voisi tutkia myös toimielinten toimintaa.
Euroopan parlamentti on aina kannattanut ajatusta, että petostentorjuntaviraston lisäksi tarvitaan myös sen yläpuolella oleva Euroopan syyttäjänvirasto, sillä OLAFilla on ainoastaan tutkintavaltuudet, minkä vuoksi sen on jätettävä syyttäminen kansallisille viranomaisille ja sitten vain odotettava ja katsottava, mitä nämä tekevät. Tulevaisuuskonventti on sisällyttänyt Euroopan julkista syyttäjänviranomaista koskevan ehdotuksen perustuslakiluonnokseensa.
Parlamentin vastuuvapautta koskevat suositukset ovat parantaneet myös maatalouden kulujen seurantaa – alan henkilöstön lisääntyminen komissiossa mukaan luettuna. Komissiossa ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön uutta tilintarkastusjärjestelmää, sillä parlamentin tutkimuksissa paljastui, että vanhassa järjestelmässä oli monia heikkouksia.
Tähän mennessä parlamentti on kieltäytynyt myöntämästä vastuuvapautta vain kerran, vuonna 1998, mikä sitten johtikin komission eroon. Vastuuvapauden epäämisellä ei ole oikeudellisia vaikutuksia, mutta sitä voidaan pitää poliittisena varoituksena. Vuonna 1998, sen jälkeen kun parlamentti oli täysistunnossaan päättänyt olla myöntämättä vastuuvapautta, asiaa tutkimaan kutsuttiin riippumattomista asiantuntijoista koostuva ryhmä. Asiantuntijat vahvistivat epäilyt petoksista ja huonosta hallinnosta paikkansapitäviksi. Ryhmän päätelmät olivat niin tuomitsevia, että koko komissio päätti erota.
Santeria komission puheenjohtajana seurannut Romano Prodi ja varapuheenjohtaja Neil Kinnock lupasivat, että komission toimintakoneisto tarkastettaisiin perin pohjin. Parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan vuonna 2003 järjestämissä tutkimuksissa ja kuulemisissa komissio joutui kuitenkin myöntämään, että tilastotoimisto Eurostatin toiminnassa oli tapahtunut vakavia säännönvastaisuuksia, ja tarvittiin massiivisia toimia, ennen kuin asiat saatiin taas oikeille raiteilleen.
Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset
Luxemburgissa toimivan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen työllä on suuri merkitys tehokkaalle taloudelliselle valvonnalle. Tilintarkastustuomioistuimen riippumattomilla tutkimuksilla valvotaan Euroopan unionin varojen keräämistä ja käyttöä sekä tapaa, jolla unionin toimielimet ja virastot hoitavat tehtäviään. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tutkii, onko maksutapahtumat kirjattu asianmukaisesti sekä toimeenpantu ja hallinnoitu laillisesti ja säännönmukaisesti.
Tilintarkastustuomioistuin on kattavissa vuosittaisissa kertomuksissaan jo useiden vuosien ajan todennut, että kaikista menoista noin viidessä prosentissa ilmenee säännönvastaisuuksia. Petokset muodostavat vain pienen osan näistä säännönvastaisuuksista, jotka useimmissa tapauksissa johtuvat erilaisista ongelmista, kuten hakemuslomakkeiden virheellisestä täyttämisestä. Vastuuta näistä ei kuitenkaan voida langettaa suoraan komissiolle läheskään kaikissa tapauksissa, sillä jäsenvaltioiden kansalliset tai paikalliset viranomaiset valvovat ja hallinnoivat noin 80–85:tä prosenttia Euroopan unionin varoista.
Tehtävänjako
Koska Euroopan unionin talousarvio on hyvin monimutkainen asiakokonaisuus, yksittäiset talousarvion valvontavaliokunnassa toimivat parlamentin jäsenet erikoistuvat erityisesti EU:n toimintaperiaatteisiin ja valmistelevat parlamentin vastaukset tilintarkastustuomioistuimen laatimiin kertomuksiin. Usein vastaukset ovat työasiakirjoja, joita parlamentin jäsenet voivat käyttää ohjeenaan vastuuvapauden myöntämisestä äänestäessään.
Talousarvion valvontavaliokunta siis valvoo sitä, miten komissio on käyttänyt EU:n kokonaistalousarvion varoja. Tämän lisäksi valiokunta arvioi varainhoitoa Euroopan unionin toimielimissä, esimerkiksi tilintarkastustuomioistuimessa, yhteisön tuomioistuimessa, alueiden komiteassa sekä talous- ja sosiaalikomiteassa sekä tietenkin myös parlamentissa itsessään. Se tarkistaa talousarviot myös EU:n erillisvirastoissa, joita ovat esimerkiksi Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto, Euroopan ympäristökeskus, Euroopan unionin elinten käännöskeskus, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus, Kosovon jälleenrakennusvirasto sekä Euroopan oikeusasiamies.
|