Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla
Tässä luvussa kerrotaan EU:n oikeudellisesta yhteistyöstä rikosoikeuden alalla. Se perustuu tuomioiden ja oikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen ja siihen sisältyy jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä koskevia toimenpiteitä monella eri alalla. Lissabonin sopimus on tarjonnut vankemman perustan rikosoikeudellisen alueen kehittämiselle. Sopimuksella on myös lisätty Euroopan parlamentin toimivaltaa.
Oikeusperusta
- Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 82–86 artikla
- Komissio jakaa aloiteoikeuden jäsenvaltioiden kanssa edellyttäen, että aloitteen on tehnyt neljäsosa neuvoston jäsenvaltioista (SEUT:n 76 artikla).
- Parlamenttia ainoastaan kuullaan rikosoikeudellisen yhteistyön erityistoimenpiteistä, jotka neuvosto sitten hyväksyy yksimielisesti. Jos neuvostossa ei päästä yksimielisyyteen, vähintään yhdeksän jäsenvaltiota voi silti aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön.
- direktiivi oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (20. lokakuuta 2010 annettu direktiivi 2010/64/EU)
- direktiivi tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (22. toukokuuta 2012 annettu direktiivi 2012/13/EU)
- direktiivi oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin (22. lokakuuta 2013 annettu direktiivi 2013/48/EU)
- direktiivi eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (9. maaliskuuta 2016 annettu direktiivi (EU) 2016/343)
- direktiivi rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä (11. toukokuuta 2016 annettu direktiivi (EU) 2016/800)
- direktiivi oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille (26. lokakuuta annettu direktiivi (EU) 2016/1919)
- asetus rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä (27. marraskuuta 2024 annettu asetus (EU) 2024/3011)
- direktiivi matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten (27. huhtikuuta 2016 annettu direktiivi (EU) 2016/681)
- direktiivi terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (15. maaliskuuta 2017 annettu direktiivi (EU) 2017/541)
- asetus verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta (29. huhtikuuta 2021 annettu asetus (EU) 2021/784)
- asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 ja neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta terroritapauksia koskevan digitaalisen tietojenvaihdon osalta (4. lokakuuta 2023 annettu asetus (EU) 2023/2131)
- direktiivi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS korvaamisesta (kyberrikollisuusdirektiivi) (12. elokuuta 2013 annettu direktiivi 2013/40/EU)
- direktiivi rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa (3. huhtikuuta 2014 annettu direktiivi 2014/42/EU)
- direktiivi markkinoiden väärinkäytöstä määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista (markkinoiden väärinkäyttödirektiivi) (16. huhtikuuta 2014 annettu direktiivi 2014/57/EU)
- direktiivi euron ja muiden valuuttojen suojaamisesta rahanväärennykseltä rikosoikeuden keinoin ja neuvoston puitepäätöksen 2000/383/YOS korvaamisesta (15. toukokuuta 2014 annettu direktiivi 2014/62/EU)
- direktiivi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (5. heinäkuuta 2017 annettu direktiivi (EU) 2017/1371)
- direktiivi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta (30. toukokuuta 2018 annettu direktiivi (EU) 2018/843)
- direktiivi rahanpesun torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (23. lokakuuta 2018 annettu direktiivi (EU) 2018/1673)
- asetus jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (14. marraskuuta 2018 annettu asetus (EU) 2018/1805)
- direktiivi muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunnasta ja neuvoston puitepäätöksen 2001/413/YOS korvaamisesta (17. huhtikuuta 2019 annettu direktiivi (EU) 2019/713)
- direktiivi varojen takaisinhankinnasta ja menetetyksi tuomitsemisesta (24. huhtikuuta 2024 annettu direktiivi (EU) 2024/1260)
- asetus rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen (31. toukokuuta 2024 annettu asetus (EU) 2024/1624)
- direktiivi rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (3. huhtikuuta 2014 annettu direktiivi 2014/41/EU)
- asetus vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) (14. marraskuuta 2018 annettu asetus (EU) 2018/1726)
- asetus Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä (28. marraskuuta 2018 annettu asetus (EU) 2018/1862)
- asetus niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (17. huhtikuuta 2019 annettu asetus (EU) 2019/816); tämä asetus liittyy direktiiviin neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) osalta sekä neuvoston päätöksen 2009/316/YOS korvaamisesta (17. huhtikuuta 2019 annettu direktiivi (EU) 2019/884)
- asetus kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle (20. toukokuuta 2019 annettu asetus (EU) 2019/818)
- direktiivi jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tietojenvaihdosta ja neuvoston puitepäätöksen 2006/960/YOS kumoamisesta (10. toukokuuta 2023 annettu direktiivi (EU) 2023/977)
- asetus eurooppalaisista esittämismääräyksistä ja eurooppalaisista säilyttämismääräyksistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisten menettelyjen perusteella annettujen vapaudenmenetyksen käsittävien rangaistusten täytäntöönpanoa varten (12. heinäkuuta 2023 annettu asetus (EU) 2023/1543)
- direktiivi nimettyjen toimipaikkojen nimeämistä ja laillisten edustajien nimittämistä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä sähköisten todisteiden keräämiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä (12. heinäkuuta 2023 annettu direktiivi (EU) 2023/1544)
- direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (5. huhtikuuta 2011 annettu direktiivi 2011/36/EU)
- direktiivi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta (13. joulukuuta 2011 annettu direktiivi 2011/93/EU)
- direktiivi eurooppalaisesta suojelumääräyksestä (13. joulukuuta 2011 annettu direktiivi 2011/99/EU)
- direktiivi rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (25. lokakuuta 2012 annettu direktiivi 2012/29/EU)
- direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta (14. toukokuuta 2024 annettu direktiivi (EU) 2024/1385)
- direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin 2011/36/EU muuttamisesta (13. kesäkuuta 2024 annettu direktiivi (EU) 2024/1712)
Tavoitteet
Rajatarkastusten asteittainen poistaminen EU:n alueelta on helpottanut huomattavasti paitsi unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta myös rikollisten toimintaa yli valtioiden rajojen. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen sisältyy toimenpiteitä, joilla edistetään jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä rikosoikeuden alalla, jotta voidaan vastata rajat ylittävän rikollisuuden aiheuttamiin haasteisiin. Lähtökohtana on vastavuoroisen tunnustamisen periaate. Kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi sekä uhrien, epäiltyjen ja vankien oikeuksien turvaamiseksi koko EU:ssa on hyväksytty erityistoimenpiteitä.
Saavutukset
A. Tärkeimmät säädökset rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla
1. Hyväksymismenettelyt
SEUT:n mukaisesti useimmat rikosoikeudellista yhteistyötä koskevat toimenpiteet hyväksytään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan unionin tuomioistuin valvoo niitä. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyy kuitenkin erityispiirteitä (Irlantia ja Tanskaa koskevat poikkeukset, ks. SEUT:n liitteenä olevat pöytäkirjat N:o 21 ja 22, sekä kansallisten parlamenttien etuoikeutettu asema, ks. pöytäkirjat N:o 1 ja 2). Rikosoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä ei myöskään ole nivottu täysin osaksi EU:n puitteita, vaan ne ovat säilyttäneet joitakin Lissabonin sopimusta edeltäneistä alkuperäisistä piirteistään:
2. Tärkeimmät tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt säädökset
a. Yhteiset vähimmäisvaatimukset rikosoikeudenkäynneissä:
b. Terrorismin torjunta:
c. Korruption, kyberrikollisuuden, petosten ja rahanpesun torjunta:
d. Tietojenvaihto jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen välillä:
e. Uhrien suojelu:
B. Rikosoikeudellisesta yhteistyöstä vastaavat virastot ja muut asianomaiset elimet
1. Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust)
Eurojust edistää ja parantaa jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyötä ja niiden välisten tutkinta- ja syytetoimien koordinointia. Erityisesti se helpottaa kansainvälisten keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen ja luovutuspyyntöjen täytäntöönpanoa. Eurojust tukee jäsenvaltioiden viranomaisia kaikin mahdollisin keinoin tehostaakseen rajat ylittävää rikollisuutta koskevia tutkinta- ja syytetoimia.
Eurojust voi pyynnöstä avustaa jäsenvaltiota tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat kyseistä jäsenvaltiota ja EU:n ulkopuolista valtiota, jos Eurojustin ja ulkopuolisen valtion välillä on tehty yhteistyösopimus tai jos olennainen etu avun antamisesta on osoitettu.
Eurojustin toimivallan piiriin kuuluvat rikokset ovat samantyyppisiä kuin Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europolin) toimivaltaan kuuluvat. Näitä ovat esimerkiksi terrorismi, huumekauppa, ihmiskauppa, väärentäminen, rahanpesu, kyberrikollisuus, omaisuuteen ja julkisiin hyödykkeisiin kohdistuvat rikokset, kuten petokset ja korruptio, EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavat rikokset, ympäristörikokset ja rikollisjärjestöön osallistuminen. Jäsenvaltion pyynnöstä Eurojust voi avustaa myös muunlaisia rikoksia koskevissa tutkinta- ja syytetoimissa.
Eurojustin tukema EU:n yhteinen tutkintaryhmä on toiminut Ukrainassa maaliskuusta 2022 lähtien Venäjän aloitettua sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022. Yhteisen tutkintaryhmän seitsemän jäsentä sopivat 14. huhtikuuta 2023 tutkivansa paitsi väitettyjä sotarikoksia myös joukkotuhontarikoksia Ukrainassa. Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvä kansainvälinen keskus (ICPA), joka on Eurojustiin kuuluva oikeudellinen keskus, mahdollistaa todisteiden vaihdon ja yhteisen syytteeseenpanostrategian. Eurojustilla on myös kansainvälinen rikosaineistotietokanta, jolla tuetaan yhteisen tutkintaryhmän työtä ja muita kansainvälisiä rikoksia koskevia tutkimuksia. Eurojust osallistui 2. huhtikuuta 2024 Haagissa järjestettyyn oikeuden palauttamista Ukrainassa käsitelleeseen kansainväliseen konferenssiin, jossa arvioitiin edistymistä rikosten tutkinnassa, rikoksentekijöiden syytteeseenpanossa ja kansainvälisten toimien koordinoinnissa. Lokakuun 2. päivänä 2025 Eurojust isännöi Euroopan neuvoston kanssa järjestettyä kokousta, jossa esiteltiin ICPA:ssa Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevää erityistuomioistuinta varten tehtyä valmistelutyötä.
Syyskuussa 2024 Eurojust isännöi tapahtumaa, jossa käynnistettiin virallisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistunut Euroopan oikeudellinen verkosto (EJOCN). Verkosto toimii erityisasiantuntemuksen keskuksena, joka tukee oikeusviranomaisia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
Komissio julkaisi huhtikuussa 2022 ehdotuksen Eurojustin toimeksiannon laajentamisesta. Parlamentti ja neuvosto pääsivät muutamaa viikkoa myöhemmin yhteisymmärrykseen tarkistetusta toimeksiannosta, jonka ansiosta Eurojust voi säilyttää, analysoida, tallentaa ja jakaa todisteita sotarikoksista, joukkotuhonnasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten oikeusviranomaisten ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Uusi Eurojust-asetus julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 31. toukokuuta 2022, ja se tuli voimaan seuraavana päivänä.
Eurojustia koskeva aiempi oikeudellinen kehys (16. joulukuuta 2008 tehty neuvoston päätös 2009/426/YOS Eurojustin vahvistamisesta) tuli voimaan 4. kesäkuuta 2009. Asetusta (EU) 2018/1727 alettiin soveltaa 12. joulukuuta 2019. Eurojustin nykyinen oikeusperusta on 30. toukokuuta 2022 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/838 asetuksen (EU) 2018/1727 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse joukkotuhontaa, ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, sotarikoksia ja niiden liitännäisrikoksia koskevien todisteiden säilyttämisestä, analysoinnista ja tallentamisesta Eurojustissa.
Eurojust julkaisee vuosittain vuosikertomuksen. Eurojust julkaisi vuoden 2024 vuosikertomuksensa 15. toukokuuta 2025. Vuonna 2024 Eurojust keskittyi työssään johtamaan Ukrainan sotaan liittyviä EU:n oikeudellisia toimia ja syventämään yhteistyötään EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tammikuussa 2025 Eurojust ja Europol julkaisivat raportin nimeltä ”Common Challenges in Cybercrime”.
Eurojustin päämaja sijaitsee Haagissa, Alankomaissa.
2. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)
Neuvoston asetus tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (12. lokakuuta 2017 annettu neuvoston asetus (EU) 2017/1939) on ollut voimassa 20. marraskuuta 2017 alkaen. Parlamentti antoi hyväksyntänsä esitykselle neuvoston asetukseksi 5. lokakuuta 2017 vahvistamassaan kannassa.
EPPO on riippumaton viranomainen, jonka vastuulla on tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia, kuten petoksia, korruptiota ja yli 10 miljoonan euron arvoisia rajat ylittäviä alv-petoksia, asettaa niiden tekijät syytteeseen ja saattaa heidät oikeuteen. Rikosten luetteloa saatetaan tulevaisuudessa laajentaa niin, että se sisältäisi esimerkiksi terrorismin.
Vuonna 2019 parlamentti ja neuvosto nimittivät yhteisellä sopimuksella Laura Codruța Kövesin ensimmäiseksi Euroopan pääsyyttäjäksi seitsemän vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia.
Toistaiseksi 24 jäsenvaltiota on liittynyt EPPOon, ja loput jäsenvaltiot voivat liittyä siihen milloin tahansa. EPPOn keskusvirasto sijaitsee Luxemburgissa, jossa ovat myös pääsyyttäjä ja kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden jäsenistä koostuva syyttäjien kollegio. He johtavat valtuutettujen syyttäjien käytännössä toteuttamia rikostutkintatoimia.
EPPO aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2021, ja sillä on jo meneillään monia tutkimuksia. Työtä jatketaan myös muilla aloilla, joita ovat esimerkiksi kansallisten oikeusjärjestelmien mukauttaminen EPPO-säännöksiin, valtuutettujen Euroopan syyttäjien nimittäminen ja henkilöstön palkkaaminen.
EPPO esitteli vuoden 2024 vuosikertomuksensa parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan yhteiskokouksessa 19. maaliskuuta 2025. EPPOlla oli vuoden 2024 lopussa käynnissä yhteensä 2 666 tutkintaa (38 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna). Kyseessä olevien rikosten arvioitiin aiheuttaneen EU:n talousarviolle 24,8 miljardin euron vahingot (22,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023). Yli puolet arvioiduista vahingoista (13,15 miljardia euroa) liittyy rajatylittäviin arvonlisäveropetoksiin, joissa on lähes järjestelmällisesti mukana rikollisjärjestöjä. Tämä on merkittävä riski sisäiselle turvallisuudelle.
Euroopan parlamentin rooli
Parlamentti on ratkaisevalla tavalla muovannut rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvää EU:n lainsäädäntöä tekemällä rikollisuuden ja korruption torjunnasta poliittisen painopistealueen. Se on parantanut rikosoikeudellista yhteistyötä neuvoston kanssa tasavertaiselta pohjalta. Tavallista lainsäätämisjärjestystä sovelletaan lähes kaikilla EU:n rikosoikeuden osa-alueilla muutamin poikkeuksin. Erityinen poikkeus on, että EPPOn perustamisessa sovellettiin hyväksyntämenettelyä.
Tärkein jäsenvaltioiden välisen rikosoikeudellisen yhteistyön väline on Eurojust. Eurojustia uudistettaessa parlamentti puolsi aktiivisesti parlamentaarisen valvonnan lisäämistä ja tietosuojasääntöjen parantamista.
Parlamentti järjesti 1. joulukuuta 2020 (covid-19-pandemian vuoksi etäyhteyden välityksellä) ensimmäisen parlamenttien välisen valiokuntakokouksen Eurojustin toiminnan arvioinnista. Kokouksen tarkoituksena oli järjestää ensimmäinen Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien toteuttama Eurojustin toiminnan arviointi SEUT:n 85 artiklan ja asetuksen (EU) 2018/1727 mukaisesti. Toinen parlamenttien välinen valiokuntakokous Eurojustin toiminnan arvioinnista järjestettiin 1. helmikuuta 2022 ja kolmas 30. marraskuuta 2022. Neljäs kokous järjestettiin 7. marraskuuta 2023 Brysselissä. Viides kokous pidettiin 2. joulukuuta 2024 ja kuudes kokous 20. marraskuuta 2025.
Parlamentti hyväksyi 20. tammikuuta 2021 päätöslauselman eurooppalaisen pidätysmääräyksen ja jäsenvaltioiden välisten luovuttamismenettelyjen täytäntöönpanosta (ja hyväksyi myös ennen Lissabonin sopimusta hyväksytyn, 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS täytäntöönpanoa koskevan mietinnön). Päätöslauselmassa parlamentti arvioi yksinkertaistetusta rajatylittävästä oikeusviranomaisten välisestä luovuttamismenettelystä saatuja tuloksia. Tällä menettelyllä korvattiin vuonna 2004 EU:n pitkälliset luovuttamismenettelyt tuomioistuinten päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen pohjalta.
Parlamentti hyväksyi 6. lokakuuta 2021 päätöslauselman tekoälystä rikosoikeudessa ja sen käytöstä poliisi- ja oikeusviranomaisten suorittamassa rikosasioiden käsittelyssä. Parlamentti vahvisti 13. maaliskuuta 2024 kantansa ehdotukseen asetukseksi tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös, joka hyväksyttiin 13. kesäkuuta 2024).
Parlamentti on laatinut äskettäin mietintöjä ja päätöslauselmia seuraavista aiheista: naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan estäminen ja torjuminen, korruption torjunta, ihmiskaupan ehkäiseminen ja torjuminen sekä ihmiskaupan uhrien suojelu, rikosoikeudellisen menettelyn siirtäminen, uhrien oikeudet, rahanpesu ja terrorismin rahoitus, varojen menetetyksi tuomitseminen ja takaisinhankinta, vihapuhe verkossa, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin havaitseminen ja poistaminen, kyberrikollisuus, oikeudenkäytön digitalisointi, lainvalvontayhteistyö, terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen sekä tunkeilevat vakoiluohjelmat.
Parlamentti vahvisti 12. maaliskuuta 2024 kantansa uuteen direktiiviin, joka koskee EU:n pakotteiden rikkomista. Komissio ehdotti tätä direktiiviä joulukuussa 2022 Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Direktiivi hyväksyttiin 24. huhtikuuta 2024. Direktiivissä määritetään EU:n rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvät rikokset ja niistä määrättävät seuraamukset ja kriminalisoidaan myös pakotteiden kiertäminen.
Rikosoikeudellisen yhteistyön toimintalinjat ovat vielä kehitteillä, ja niissä painopiste on unionin laajuisten uhkien ja rikosten tehokkaammassa torjunnassa. Parlamentti on hyväksynyt erityistoimenpiteitä, joilla torjutaan terrorismia, kansainvälistä rikollisuutta, korruptiota, petoksia ja rahanpesua ja turvataan uhrien, epäiltyjen ja vankien oikeudet koko EU:ssa. Lisäksi on hyväksytty useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa.
EU:n rikosoikeuden tulevaisuutta käsittelevän korkean tason foorumin kolmas täysistunto pidettiin Brysselissä 1. ja 2. lokakuuta 2025.
Parlamentti tarkastelee tulevia lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat Eurojustin tulevaisuutta sekä sääntöjä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, ja se myös äänestää niistä. Näistä ilmoitettiin komission vuoden 2026 työohjelmassa.
Tämän tekstin on laatinut Euroopan parlamentin oikeus-, kansalaisvapaus- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö. Lisätietoja on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan verkkosivustolla.
Mariusz Maciejewski / Alessandro Davoli