Henkilötietojen suoja
Henkilötietojen suoja ja yksityiselämän kunnioittaminen ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia perusoikeuksia, joita ei voida suhteuttaa kaupallisiin tai poliittisiin etuihin. Euroopan parlamentti on aina korostanut tarvetta säilyttää tasapaino turvallisuuden lisäämisen sekä ihmisoikeuksien, myös tietosuojan ja yksityisyyden, turvaamisen välillä. EU:n uudet tietosuojasäännöt, joilla lujitetaan kansalaisten oikeuksia ja yksinkertaistetaan yrityksiin sovellettavia sääntöjä digitaalisella aikakaudella, tulivat voimaan toukokuussa 2018.
Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artikla
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artikla
Tavoitteet
Unionin on varmistettava, että EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettua perusoikeutta tietosuojaan sovelletaan johdonmukaisesti. Koska tiedonsiirtojen määrä on kasvanut jyrkästi ja koska enin osa tästä kasvusta tapahtuu EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa, EU:n kantaa henkilötietojen suojaan on vahvistettava kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa.
Saavutukset
A. Institutionaalinen kehys
1. Lissabonin sopimus
Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa tietosuojalainsäädäntö vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella sisältyi osittain ensimmäiseen pilariin (tietosuoja kaupallisissa ja yksityisissä tarkoituksissa, jolloin sovellettiin yhteisömenetelmää) ja osittain kolmanteen pilariin (tietosuoja lainvalvontatarkoituksissa, jolloin toimittiin hallitustenvälisellä tasolla). Vastaavasti myös päätöksenteossa noudatettiin eri sääntöjä. Pilarirakenne poistui käytöstä Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, mikä on lujittanut selkeämmän ja tehokkaamman tietosuojajärjestelmän kehittämisen perustaa. Samalla parlamentin toimivalta lisääntyi, kun siitä tuli toinen lainsäätäjä. SEUT:n 16 artiklan mukaisesti parlamentti ja neuvosto antavat luonnollisten henkilöiden suojaa koskevat säännöt, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden, silloin kun viimeksi mainitut toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, suorittamaa henkilötietojen käsittelyä.
2. Strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella
Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2009 Tampereen ohjelman (lokakuu 1999) ja Haagin ohjelman (marraskuu 2004) jatkoksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan monivuotisen ohjelman kaudeksi 2010–2014. Tätä ohjelmaa kutsutaan Tukholman ohjelmaksi. Eurooppa-neuvosto määritteli kesäkuussa 2014 hyväksymissään päätelmissä lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategiset suuntaviivat tuleviksi vuosiksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella SEUT:n 68 artiklan mukaisesti. Yhtenä keskeisistä tavoitteista on parantaa henkilötietojen suojaa EU:ssa.
B. Tärkeimmät tietosuojasäädökset
1. EU:n perusoikeuskirja
Perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa yksityiselämän kunnioittaminen ja henkilötietojen suoja tunnustetaan läheisesti toisiinsa liittyviksi mutta erillisiksi perusoikeuksiksi.
2. Euroopan neuvosto
a. Vuonna 1981 tehty yleissopimus nro 108
Yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28. tammikuuta 1981 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus nro 108 oli ensimmäinen tietosuoja-alan oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline. Sen tarkoituksena on turvata henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä jokaiselle yksilölle hänen oikeutensa ja perusvapautensa ja erityisesti hänen oikeutensa yksityisyyteen. Pöytäkirjalla yleissopimuksen muuttamisesta halutaan laajentaa sen soveltamisalaa, tehostaa tietosuojaa ja parantaa sen vaikuttavuutta.
b. Euroopan ihmisoikeussopimus
Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 4. marraskuuta 1950 tehdyn yleissopimuksen 8 artiklan mukaisesti jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
3. EU:n nykyiset tietosuojasäädökset
a. Yleinen tietosuoja-asetus
Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) alettiin soveltaa toukokuussa 2018. Sääntöjen tarkoituksena on suojella kaikkia EU:n kansalaisia yksityisyyden ja tietoturvan loukkauksilta yhä tietokeskeisemmässä maailmassa ja samalla luoda yrityksille entistä selkeämpi ja yhtenäisempi toimintakehys. Kansalaisten oikeuksista voidaan mainita vaatimus selkeän suostumuksen antamisesta heitä koskevien tietojen käsittelyyn sekä oikeus saada siitä selkeitä ja ymmärrettäviä tietoja, oikeus tulla unohdetuksi, mahdollisuus pyytää itseään koskevien tietojen poistamista, oikeus siirtää tietoja toiselle palveluntarjoajalle (esimerkiksi siirryttäessä verkkoyhteisöstä toiseen) ja oikeus tietää, jos tietoihin on murtauduttu. Uusia sääntöjä sovelletaan kaikkiin EU:ssa toimiviin yrityksiin, vaikka ne olisivatkin sijoittautuneet unionin ulkopuolelle. Lisäksi voidaan toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, kuten antaa varoituksia ja määräyksiä, tai määrätä sakkoja sääntöjä rikkoville yrityksille.
Komissio esitti 25. heinäkuuta 2024 toisen kertomuksensa yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisesta ja järjesti 16. heinäkuuta 2025 yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamista koskevan täytäntöönpanovuoropuhelun Brysselissä. Vuoropuhelu oli jatkoa komission koontiasetusehdotuksen kaltaisille aloitteille, joilla alle 750 työntekijän yhteisöt vapautettiin yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesta tietojen kirjaamisvelvoitteesta.
Komissio ehdotti vuonna 2023 uutta asetusta yleisen tietosuoja-asetuksen menettelysäännöistä. Sen tavoitteena on sujuvoittaa tietosuojaviranomaisten välistä yhteistyötä yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanossa rajatylittävissä tapauksissa. Siinä vahvistetaan menettelysäännöt, joita tietosuojaviranomaisten on noudatettava, kun ne soveltavat yleistä tietosuoja-asetusta tapauksissa, jotka vaikuttavat yksityishenkilöihin useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Parlamentti hyväksyi 21. lokakuuta 2025 uudet säännöt, joilla nopeutetaan yleisen tietosuoja-asetuksen rajatylittävää täytäntöönpanoa ja selvennetään näin asiaankuuluvia menettelyjä ja oikeuksia.
b. Direktiivi lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta
Luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 tuli voimaan toukokuussa 2018. Direktiivillä suojellaan kansalaisten perusoikeutta tietosuojaan lainvalvontaviranomaisten käsitellessä henkilötietoja. Sillä varmistetaan, että uhrien, todistajien ja rikoksesta epäiltyjen henkilötietoja suojellaan asianmukaisesti, ja helpotetaan rajatylittävää yhteistyötä rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Komissio julkaisi 25. heinäkuuta 2022 viivästyneen kertomuksen direktiivin soveltamisesta ja toimivuudesta. Sitä seurasi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) teettämä arviointitutkimus, joka sisältää kriittisen arvioinnin direktiivin täytäntöönpanosta.
c. Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi
Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviä eli henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY muutettiin 25. marraskuuta 2009 annetulla direktiivillä 2009/136/EY. Tähän liittyy tietojen säilyttämistä koskeva arkaluonteinen kysymys, jota on käsitelty useaan otteeseen unionin tuomioistuimessa. Asiasta on annettu useita tuomioita, kuten vuonna 2020 annettu tuomio, jossa tuomioistuin katsoi, että EU:n oikeus on esteenä liikenne- ja paikkatietojen yleiselle ja erotuksetta tapahtuvalle säilyttämiselle.
Vuonna 2017 annetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä ja direktiivin 2002/58/EY kumoamisesta (sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus) on käyty pitkään keskusteluja. Euroopan parlamentin asiantuntijat katsoivat, että parlamentin olisi vastustettava neuvoston pyrkimyksiä sulkea pois eurooppalaisten tietosuojaperiaatteiden sovellettavuus.
Helmikuussa 2025 komissio ilmoitti vuoden 2025 työohjelmassaan aikovansa peruuttaa ehdotuksen uudeksi sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi (jonka oli tarkoitus korvata nykyinen sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi). Komissio hyväksyi peruuttamisen heinäkuussa, minkä jälkeen se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 6. lokakuuta. Nykyinen sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi ja sen kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevat lait pysyvät voimassa.
d. Asetus unionin toimielinten ja elinten suorittamasta henkilötietojen käsittelystä
e. Tietosuojaa koskevat säännökset alakohtaisissa säädöksissä
Edellä mainittujen tärkeimpien tietosuojasäädösten lisäksi esimerkiksi seuraavissa alakohtaisissa säädöksissä on tietosuojaa koskevia säännöksiä:
- matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten 27. huhtikuuta 2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/681: 13 artikla (henkilötietojen suojaaminen)
- matkustajien ennakkotietojen keräämisestä ja siirtämisestä ulkorajatarkastusten tehostamiseksi ja helpottamiseksi 19. joulukuuta 2024 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2025/12 sekä matkustajien ennakkotietojen keräämisestä ja siirtämisestä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten 19. joulukuuta 2024 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2025/13: 4 artikla (tietojen kerääminen)
- Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) 11. toukokuuta 2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794: VI luku (tietosuojatakeet)
- tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annettu neuvoston asetus (EU) 2017/1939: VIII luku (tietosuoja)
- tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä 13. kesäkuuta 2024 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689 (tekoälysäädös): II luku, jossa kielletään eräitä sellaisia tekoälyyn liittyviä käytäntöjä, joihin sisältyy erityisiä tietojen käyttötarkoituksia, ja III luku, jossa asetetaan velvoite tehdä suuririskisten tekoälyjärjestelmien perusoikeusvaikutusten arviointeja.
4. EU:n tärkeimmät Atlantin yli tapahtuvaa tiedonsiirtoa koskevat järjestelyt
a. Kaupallisten tietojen siirto: tietosuojan riittävyyttä koskevat päätökset ja EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehys
Komissiolla on yleisen tietosuoja-asetuksen 45 artiklan nojalla valtuudet päättää, tarjoaako EU:n ulkopuolinen maa joko antamansa kansallisen lainsäädännön tai tekemiensä kansainvälisten sitoumusten perusteella riittävän tietosuojan tason.
Tiedonsiirrot EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ovat lisääntyneet jyrkästi Yhdysvaltojen hallitessa yksityistä verkkomainontaa ja -valvontaa, ja parlamentti on hyväksynyt useita päätöslauselmia, joissa on tuotu esiin huoli transatlanttisista tietovirroista. Se on katsonut, että EU:n ja Yhdysvaltojen välinen Privacy Shield -päätös ei tarjoa EU:n oikeudessa edellytettyä riittävää suojan tasoa, ja unionin tuomioistuin on toistuvasti julistanut pätemättömiksi Yhdysvalloista tehdyt tietosuojan riittävyyttä koskevat komission päätökset (ks. sen vuonna 2015 safe harbor -periaatteista antama tuomio asiassa Schrems ja vuonna 2020 Privacy Shield -järjestelystä antama tuomio asiassa Schrems II).
Yhdysvaltojen tietosuojajärjestelmää ei ole uudistettu, mutta komissio pääsi jälleen Yhdysvaltojen kanssa sopimukseen ja esitti ehdotuksen uudesta EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksestä. LIBE-valiokunnan esityksen perusteella parlamentti hyväksyi 11. toukokuuta 2023 päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksen antaman suojan riittävyydestä. Siinä se totesi, että EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehys ei luo olennaisilta osin vastaavaa tietosuojan tasoa, ja kehotti komissiota jatkamaan neuvotteluja Yhdysvaltojen edustajien kanssa ja olemaan hyväksymättä tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätelmää ennen kuin kaikki parlamentin päätöslauselmassa ja Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnossa esitetyt suositukset on pantu täysimääräisesti täytäntöön.
Komissio hyväksyi kolmannen EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksen 10. heinäkuuta 2023. Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi 3. syyskuuta 2025 antamassaan tuomiossa (asia T-553/23, Latombe v. Euroopan komissio) EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksen tietosuojan riittävyyttä koskevasta päätöksestä nostetun kumoamiskanteen ja pysytti siten päätöksen voimassa. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti lehdistötiedotteessaan, että riidanalaisen päätöksen tekopäivänä Amerikan yhdysvallat takasi niiden henkilötietojen riittävän tietosuojan tason, jotka siirretään unionista kyseisen maan organisaatioille.
b. EU:n ja Yhdysvaltojen puitesopimus
Parlamentti osallistui hyväksyntämenettelyyn, jolla hyväksyttiin Yhdysvaltojen ja EU:n välinen puitesopimus henkilötietojen suojelusta rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista ja rikoksiin liittyviä syytetoimia varten. Sopimuksen tavoitteena on taata henkilötietojen korkeatasoinen suojelu, kun niitä siirretään lainvalvontatarkoituksissa terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan transatlanttisen yhteistyön puitteissa.
c. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelma (TFTP)
EU on allekirjoittanut Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen sopimuksen terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa varten tapahtuvasta rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelystä ja siirtämisestä EU:sta Yhdysvaltoihin.
5. EU:n tietosuojaviranomaiset
Euroopan tietosuojavaltuutettu on riippumaton valvontaviranomainen, jonka tehtävänä on varmistaa, että EU:n toimielimet ja elimet noudattavat tietosuojavelvoitteitaan. Tietosuojavaltuutetun ensisijaiset tehtävät ovat valvonta, neuvonta ja yhteistyö. Se tutkii kanteluja ja antaa neuvoja yksityisyyden suojaan vaikuttavista politiikoista ja lainsäädännöstä. Tietosuojavaltuutettu pyrkii myös lisäämään tietoisuutta riskeistä ja suojelemaan ihmisten oikeuksia ja vapauksia, kun heidän henkilötietojaan käsitellään.
Euroopan tietosuojaneuvosto eli entinen 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä on EU:n elin, jolla on oikeushenkilöllisyys, ja sitä avustaa riippumaton sihteeristö, jonka toiminnasta vastaa tietosuojavaltuutettu. Se muodostuu EU:n jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten edustajista, tietosuojavaltuutetusta ja komission edustajista. Sillä on laajat valtuudet ratkaista kansallisten valvontaviranomaisten välisiä riitoja ja antaa neuvoja yleisen tietosuoja-asetuksen ja lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta annetun direktiivin keskeisistä käsitteistä.
Euroopan parlamentin rooli
Parlamentti on ratkaisevalla tavalla muovannut henkilötietojen suojaan liittyvää EU:n lainsäädäntöä tekemällä yksityisyyden suojasta poliittisen painopistealueen. Se on tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ollut neuvoston kanssa tasavertaisessa asemassa toteuttamassa tietosuojauudistusta.
Parlamentti on lukuisissa päätöslauselmissa tuonut esille epäilynsä EU:n kansalaisille EU:n ja Yhdysvaltojen Safe Harbour -kehyksessä ja sittemmin Privacy Shield -järjestelyssä annetun suojan riittävyydestä. Schrems II -oikeustapauksen seurauksena komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1250 EU:n ja Yhdysvaltojen välisen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman tietosuojan tason riittävyydestä mitätöitiin siksi, että Yhdysvaltojen hallituksen tarkkailuvaltuuksia ei ollut rajattu EU:n oikeudessa edellytetyllä tavalla eikä EU:n kansalaisilla ollut tehokkaita oikeussuojakeinoja. Parlamentti hyväksyi tämän jälkeen päätöslauselman, jossa se piti valitettavana, että komissio oli asettanut suhteet Yhdysvaltoihin EU:n kansalaisten etujen edelle.
LIBE-valiokunnan 11. toukokuuta 2023 jättämän esityksen perusteella parlamentti hyväksyi päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksen antaman suojan riittävyydestä. Siinä se totesi, että EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehys ei luo olennaisilta osin vastaavaa tietosuojan tasoa, ja kehotti komissiota jatkamaan neuvotteluja Yhdysvaltojen edustajien kanssa ja olemaan hyväksymättä tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätelmää ennen kuin kaikki päätöslauselmassa ja Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnossa esitetyt suositukset on pantu täysimääräisesti täytäntöön. Komissio hyväksyi 10. heinäkuuta 2023 päätöksen EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksestä.
Parlamentti on toistuvasti tuominnut Yhdysvaltojen valvontakäytännöt. Syyskuussa 2001 se antoi päätöslauselman yksityistä ja talouselämän viestintää sieppaavan maailmanlaajuisen järjestelmän (Echelon-sieppausjärjestelmän) olemassaolosta. Edward Snowdenin paljastusten jälkeen parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2014 päätöslauselman Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston valvontaohjelmasta ja eri jäsenvaltioiden valvontaelimistä. Lokakuussa 2015 se hyväksyi tähän liittyvän päätöslauselman jatkotoimista.
Parlamentti asetti tutkintavaliokunnan selvittämään Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käyttöä EU:n jäsenvaltioissa (PEGA). PEGA-valiokunta, jonka puheenjohtajana toimi parlamentin jäsen Jeroen Lenaers, tutki perusteellisesti vakoiluohjelmien käyttöä tietojen keräämiseen opposition jäsenistä, toimittajista, juristeista ja kansalaisyhteiskunnan aktivisteista sekä sitä, miten tällaiset käytännöt vaikuttavat demokraattisiin prosesseihin ja yksilöiden oikeuksiin EU:ssa. Tutkintansa aikana PEGA-valiokunta kuuli johtavia tutkijoita, alan toimijoita ja viranomaisia EU:ssa ja eri puolilla maailmaa. Parlamentin politiikkayksikkö laati raportit PEGA-valiokunnan virkamatkoista Puolaan, Kreikkaan ja Kyprokseen. PEGA-valiokunta hyväksyi äänestyksessään 8. toukokuuta 2023 lopullisen mietinnön (esittelijä: parlamentin jäsen Sophia in ‘t Veld) epäilyjä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta hallinnollisesta epäkohdasta Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käytön yhteydessä koskevan tutkinnan johdosta. Tekstiin sisältyy monien muiden seikkojen ohella suositus EU:n Tech Lab -laboratorion perustamisesta tutkimaan ja seuraamaan EU:n kansalaisiin kohdistuvaa vakoiluohjelmien käyttöä. PEGA-valiokunnan mietinnön johdosta annettu parlamentin suositus neuvostolle ja komissiolle hyväksyttiin täysistunnossa 15. kesäkuuta 2023. Komissio ei kuitenkaan vastannut suositukseen ajoissa ja keskeytti parlamentin jäsenten ehdottaman EU:n Tech Lab -laboratorion pilottihankkeen. Parlamentti hyväksyi marraskuussa 2023 päätöslauselman PEGA-tutkintavaliokunnan päätöslauselmaan liittyvien komission lainsäädännöllisten jatkotoimien puuttumisesta. Kesäkuussa 2025 se kävi keskustelun tilanteesta ja jatkotoimista kaksi vuotta PEGA-valiokunnan suositusten jälkeen ja laittomasta vakoiluohjelmien käytöstä.
Parlamentti hyväksyi 13. maaliskuuta 2024 lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta asetukseksi tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös). Kesäkuun 13. päivänä 2024 annetussa asetuksessa (EU) 2024/1689 vahvistetaan tekoälyjärjestelmiä ja tekoälyn tarjoajia koskevat velvoitteet, jotka perustuvat tekoälyn mahdollisiin riskeihin ja vaikutuksiin. Tekoälyjärjestelmät, joita pidetään selkeänä uhkana perusoikeuksille (myös tietosuojalle), kielletään. Tekoälysäädös tuli voimaan 1. elokuuta 2024. Suurinta osaa tekoälysäädöksen säännöistä aletaan soveltaa 2. elokuuta 2026.
Parlamentti on tilannut erinäisiä tutkimuksia varmistaakseen, että sillä on tieteellinen perusta tekniikan kehitystä ja tietosuojaa koskevalle lainsäädäntötyölleen. Näihin kuuluvat tutkimukset yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutuksista tekoälyyn, biometrisestä tunnistuksesta ja käyttäytymisen havainnoinnista, matkustajien ennakkotiedoista (API) – analyysi Euroopan komission ehdotuksista API-tietoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistamiseksi ja lainsäädännöstä ja tieto- ja viestintätekniikasta.
Parlamentti tarkastelee tulevia toimintapoliittisia aloitteita ja lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat tietojen säilyttämistä, salausta ja laillista sieppausta, ja äänestää niistä. Näistä ilmoitettiin 24. kesäkuuta 2025 julkaistussa komission etenemissuunnitelmassa lainvalvontaviranomaisten tehokkaasta ja laillisesta pääsystä tietoihin.
Mariusz Maciejewski / Alessandro Davoli