Ensimmäiset sopimukset

Tässä Faktatietojen luvussa kerrotaan, miten Pariisin sopimus oli ensimmäinen askel kohti Euroopan yhdentymistä ja miten Rooman sopimukset laajensivat sen perustaa Euroopan yhteisöjen perustamisen myötä. Siinä tuodaan esille, miten näillä sopimuksilla vaalittiin ajatusta yhteisestä tulevaisuudesta ja hahmoteltiin keskeisiä tavoitteita, perusperiaatteita ja institutionaalista kehitystä toisen maailmansodan jälkeen.

Taustaa

Toisen maailmansodan aikaansaama tuho sekä idän ja lännen vastakkainasettelun jatkuva uhka tekivät Ranskan ja Saksan välisestä sovinnosta elintärkeän päämäärän. Pariisin sopimuksella vuonna 1951 toteutettu hiili- ja terästeollisuuden yhdistäminen kuuden perustajavaltion kesken (Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg ja Alankomaat) oli ensiaskel kohti Euroopan yhdentymistä. Vuonna 1957 tehdyillä Rooman sopimuksilla laajennettiin tämän yhdentymisen perustaa ja kehitettiin edelleen yhteisöjen taloudellista ja institutionaalista kehystä.

Oikeusperusta

  • Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus (EHTY-sopimus tai Pariisin sopimus) allekirjoitettiin 18. huhtikuuta 1951 ja tuli voimaan 23. heinäkuuta 1952. Tällä sopimuksella perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) ja yhteiset toimielimet, kuten korkea viranomainen, parlamentaarinen yleiskokous, ministerineuvosto, tuomioistuin ja neuvoa-antava komitea. Sopimuksen 97 artiklassa määrättiin sopimuksen päättymisestä 50 vuoden kuluttua, mikä tapahtuikin 23. heinäkuuta 2002.
  • Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamissopimus ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus eli Rooman sopimukset allekirjoitettiin 25. maaliskuuta 1957, ja ne tulivat voimaan 1. tammikuuta 1958. Niillä perustettiin Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom). ETY-sopimuksen 240 artiklassa ja Euratom-sopimuksen 208 artiklassa määrättiin nimenomaisesti, että molemmat sopimukset tehtiin rajoittamattomaksi ajaksi.
  • Tavoitteet

    • EHTY:n perustajien mielissä siinsi selkeä tavoite. Sopimus oli vasta ensimmäinen vaihe matkalla kohti ”Euroopan liittovaltiota”. Yhteisillä hiili- ja teräsmarkkinoilla haluttiin kokeilla järjestelyä, joka voitaisiin vähitellen laajentaa muille talouden aloille ja josta lopulta kehittyisi poliittisesti yhdentynyt Eurooppa.
    • ETY:n tavoitteena oli luoda yhteiset markkinat, joilla tavarat, henkilöt, pääoma ja palvelut voisivat liikkua vapaasti.
    • Euratom perustettiin koordinoimaan ydinainetoimituksia ja valtioiden jo käynnistämiä tai valmisteilla olevia tutkimusohjelmia, jotta ydinenergiaa voitaisiin käyttää rauhanomaisiin tarkoituksiin.
    • Kolmen perustamissopimuksen johdannot paljastavat yhtenäisen ajattelun, joka innoitti yhteisöjen luomiseen: vakaan uskon tarpeeseen saada Euroopan valtiot rakentamaan yhteistä tulevaisuutta, koska vain näin ne pystyivät itse vaikuttamaan kohtaloonsa.
    • Euroopan yhteisöjen pääperiaatteet ja kehitys

      A. Euroopan yhdentymisen alku

      Euroopan yhteisöt (EHTY, ETY ja Euratom) syntyivät halusta luoda yhtenäinen Eurooppa. Tämä kehitys liittyi erottamattomasti maanosaa mullistaneisiin tapahtumiin. Perusteollisuus, erityisesti terästeollisuus, oli järjestettävä uudelleen toisen maailmansodan jälkeen. Euroopan tulevaisuus, jota uhkasi idän ja lännen vastakkainasettelu, rakentui Ranskan ja Saksan väliselle sovinnolle.

      Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 esittämää suunnitelmaa voidaan pitää Euroopan yhdentymisen lähtökohtana. Hiili- ja terästeollisuus oli tuolloin erittäin symbolinen valinta. Kivihiilikaivokset ja terästeollisuus muodostivat 1950-luvun alussa perusteollisuuden, jolle maiden valta perustui. Tämän ilmeisen taloudellisen edun lisäksi Ranskan ja Saksan voimavarojen yhdistämisellä haluttiin tehdä loppu maiden välisestä vihamielisyydestä. Robert Schuman lausui 9. toukokuuta 1950: ”Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus.” Tämä oli periaatteena, kun Ranska, Italia, Saksa ja Benelux-maat (Belgia, Alankomaat ja Luxemburg) allekirjoittivat Pariisin sopimuksen, jossa taataan erityisesti

      • tavaroiden vapaa liikkuvuus ja tuotantolähteiden vapaa saatavuus
      • markkinoiden jatkuva valvonta sellaisten toimintahäiriöiden välttämiseksi, jotka edellyttäisivät tuotantokiintiöiden asettamista
      • kilpailusääntöjen ja hintojen avoimuuden periaatteen noudattaminen
      • hiili- ja teräsalan nykyaikaistamisen tukeminen ja tuotannon uudelleen suuntaaminen.
      • B. Euroopan puolustusyhteisöstä Rooman sopimuksiin

        Ranska vastusti Saksan sotavoimien uudelleenvarustamista. Kun Pariisin sopimus oli allekirjoitettu, René Pleven ehdotti eurooppalaisen armeijan perustamista. Tämä johti vuonna 1952 käytyihin neuvotteluihin Euroopan puolustusyhteisön perustamisesta. Sen lisäksi oli tarkoitus perustaa poliittinen yhteisö. Kumpikin hanke kuitenkin hylättiin Ranskan kansalliskokouksen kieltäydyttyä 30. elokuuta 1954 ratifioimasta perustamissopimusta.

        Euroopan yhdentymispyrkimykset aloitettiin Euroopan puolustusyhteisön kariutumisen jälkeen uudelleen kesäkuussa 1955 Messinan konferenssissa, jossa luotiin tulliliitto ja atomienergiayhteisö. Ne johtivat ETY:n ja Euratomin perustamissopimusten allekirjoittamiseen.

        C. Yhteismarkkinat ja yhteisiä politiikkoja

        Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamissopimuksessa eli Rooman sopimuksessa määrättiin muun muassa

        • tullien poistamisesta jäsenvaltioiden väliltä
        • yhteisen ulkoisen tullitariffin luomisesta
        • yhteisen maatalous- ja liikennepolitiikan perustamisesta
        • Euroopan sosiaalirahaston perustamisesta
        • Euroopan investointipankin perustamisesta
        • jäsenvaltioiden keskinäisten suhteiden lähentämisestä.
        • Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi ETY:n perustamissopimuksessa esitettiin toiminnan pääperiaatteet ja määritettiin yhteisön toimielinten lainsäädäntävallan rajat. Näihin kuuluivat muun muassa yhteinen maatalouspolitiikka (38–43 artikla), liikennepolitiikka (74 ja 75 artikla) ja yhteinen kauppapolitiikka (110–113 artikla). Yhteismarkkinoilla haluttiin taata tavaroiden vapaa liikkuvuus ja tuotannontekijöiden liikkuvuus, kuten työntekijöiden ja yritysten vapaa liikkuvuus, palvelujen tarjoamisen vapaus sekä pääomanliikkeiden vapauttaminen.

          Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksella tähdättiin alun perin hyvin kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja erityisesti ”ydinteollisuuden nopeaan rakentamiseen ja kasvuun”. Sopimuksen tavoitteita oli kuitenkin rajoitettava ydinteollisuuden mutkikkaan ja aran luonteen vuoksi, sillä alaan liittyy jäsenvaltioille elintärkeitä etuja (puolustus ja kansallinen riippumattomuus).

          D. Yhteisön toimielinten kehitys

          Samaan aikaan Rooman sopimusten kanssa allekirjoitettiin ja tuli voimaan yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisöille yhteisistä toimielimistä. Yleissopimuksessa oli päätetty, että parlamentaarinen edustajakokous ja tuomioistuin olisivat yhteisiä. Toimielinten yhdistäminen viimeisteltiin 8. huhtikuuta 1965 Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyllä sopimuksella, jota kutsutaan sulautumissopimukseksi.

          Tästä alkoi ETY:n ensisijaisuus alakohtaisiin yhteisöihin (EHTY ja Euratom) nähden. Sopimus merkitsi talousyhteisön yleisen järjestelmän voittoa rinnakkaisista alakohtaisista yhteisöistä ja sen toimielinten perustamista.

          Euroopan parlamentin rooli

          Pariisin sopimuksella perustettiin yhteinen edustajakokous yhdeksi EHTY:n toimielimistä. Samaan aikaan Rooman sopimusten kanssa allekirjoitettiin yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisöille yhteisistä toimielimistä. Siinä määrättiin, että parlamentaarinen edustajakokous ja tuomioistuin olisivat yhteisiä, mikä edesauttoi Euroopan yhteisöjen toimielinjärjestelmän asteittaista yhdentymistä.

          Tämän tekstin on laatinut Euroopan parlamentin oikeus-, kansalaisvapaus- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö. Lisätietoja aiheesta on perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan verkkosivustolla.

           

          Mariusz Maciejewski