Tässä Faktatietojen luvussa kerrotaan EU:n yhtiöoikeudesta ja siinä vahvistetuista yhteisistä säännöistä, jotka koskevat EU:n sisämarkkinoilla toimivia yrityksiä. Siinä esitetään sijoittautumisvapauden oikeusperusta ja kerrotaan tavoitteista, joihin sen helpottamisella ja osakkeenomistajien suojelulla pyritään. Luvussa esitellään tärkeimmät säännöt, jotka koskevat yhtiöiden perustamista, pääomaa, raportointia, sulautumisia ja rajatylittävää toimintaa, sekä EU:n oikeudelliset muodot, kuten eurooppayhtiö. Siinä käsitellään myös toimia, joilla digitalisoidaan yhtiömenettelyjä ja yksinkertaistetaan rajatylittävää liiketoimintaa. Lisäksi siinä tuodaan esiin Euroopan parlamentin roolia avoimuuden lisäämisessä sekä oikeudenmukaisten ja tehokkaiden liiketoimintasääntöjen tukemisessa EU:ssa.

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 49 artiklassa, 50 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan g alakohdassa ja 54 artiklan toisessa kohdassa käsitellään yhtiöiden sijoittautumisvapautta ja ihmisten vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla.

Tavoitteet

Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän hyvin toimivat puitteet luovat suotuisan liiketoimintaympäristön sisämarkkinoilla kaikkialla EU:ssa. Yhtiöoikeuden yhdenmukaistamisella pyritään edistämään sijoittautumisvapautta (SEUT:n IV osaston 2 luku) ja varmistamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklassa vahvistetun elinkeinovapauden toteutuminen perusoikeuskirjan 17 artiklan (omistusoikeus) asettamissa rajoissa (4.1.2).

SEUT:n 49 artiklan toisessa kohdassa taataan oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa itsenäistä ammattia sekä oikeus perustaa ja johtaa yrityksiä, erityisesti yhtiöitä (2.1.4).

EU:n tämän alan sääntöjen tarkoitus on

  • mahdollistaa yrityksen perustaminen missä tahansa unionin alueella varmistaen ihmisten, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus (2.1.3)
  • suojella osakkeenomistajia ja muita yhtiöön sidoksissa olevia osapuolia
  • tehdä yrityksistä kilpailukykyisempiä
  • kannustaa yrityksiä tekemään yhteistyötä rajojen yli (2.1.5).
  • Sisämarkkinat kannustavat perustamaan yrityksiä, joiden toiminta-alana on koko Eurooppa. EU:ssa on nykyisin noin 24 miljoonaa rekisteröityä yhtiötä, joista noin 80 prosenttia on pääomayhtiöitä. Näistä puolestaan noin 98–99 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Yhtenäisen oikeudellisen kehyksen ansiosta ne voivat toimia koko unionin alueella.

    Saavutukset

    A. Yhteiset vähimmäisvelvoitteet

    Vaikka EU:lla ei ole kodifioitua yhtiöoikeutta, kansallisten yhtiöoikeuden säännösten yhdenmukaistaminen on luonut tiettyjä vähimmäisvaatimuksia, ja se kattaa muun muassa osakkeenomistajien etujen ja oikeuksien suojelun, julkisten osakeyhtiöiden ostotarjoussäännöt, tytäryhtiöiden tietojen julkistamisen, sulautumiset ja jakautumiset, yhdenmiehen rajavastuuyhtiöiden vähimmäistason säännöt, taloudellisen raportoinnin ja kirjanpidon, yhtiöiden tietojen saatavuuden parantamisen ja nopeuttamisen sekä yritysten tietyt velvoitteet antaa tietoja.

    Vuonna 2019 hyväksyttyyn yhtiöoikeuspakettiin kuuluvilla säädöksillä yksinkertaistettiin aikaisempia, EU:n eri välineiden yhteydessä sovellettuja sääntöjä.

    1. Yrityksen perustaminen sekä pääomaa ja tietojen antamista koskevat vaatimukset

    Ensimmäinen yhtiöoikeusdirektiivi 68/151/ETY ja toinen yhtiöoikeusdirektiivi 77/91/ETY olivat ensimmäisiä säädöksiä, joilla otettiin käyttöön yrityksiä koskevia yhdenmukaisia sääntöjä kaikissa jäsenvaltioissa.

    Vuonna 1968 annetulla ensimmäisellä yhtiöoikeusdirektiivillä pyrittiin muun muassa helpottamaan ja nopeuttamaan yritystietojen saatavuutta. Siinä käsiteltiin myös yhtiöiden tekemien sitoumusten pätevyyttä ja pätemättömyyttä. Sitä sovelletaan kaikkiin julkisiin ja yksityisiin osakeyhtiöihin.

    Toista yhtiöoikeusdirektiiviä sovellettiin ainoastaan julkisiin osakeyhtiöihin. Siinä säädettiin, että julkisen osakeyhtiön perustaminen edellyttää vähimmäispääomaa (nykyään 25 000 euroa, direktiivin 6 artikla, jota vastaa nykyisen direktiivin (EU) 2017/1132 45 artikla), joka toimii velkojien saatavien turvana ja jäsenten rajoitetun vastuun vastapainona. Siinä vahvistettiin myös sääntöjä julkisten osakeyhtiöiden pääoman säilyttämisestä ja muuttamisesta sekä perustamisasiakirjan vähimmäissisältöä koskevia vaatimuksia.

    Näitä kahta direktiiviä muutettiin tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista annetulla direktiivillä (EU) 2017/1132. Tällä direktiivillä otettiin myös käyttöön yritysten ulkomaisia sivuliikkeitä koskevat julkistamisvaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina digitaalisten välineiden ja prosessien käyttöä yhtiöoikeuden alalla koskevalla direktiivillä (EU) 2019/1151. Sitä sovelletaan EU:n yhtiöihin, jotka perustavat sivuliikkeitä toiseen EU-maahan, ja EU:n ulkopuolisiin yhtiöihin, jotka perustavat sivuliikkeitä EU:hun.

    Kahdestoista yhtiöoikeusdirektiivi eli direktiivi 2009/102/EY luo kehyksen yhdenmiehen rajavastuuyhtiöille, joissa kaikki osakkeet ovat yhden osakkeenomistajan hallussa.

    2. Useammassa kuin yhdessä maassa toimivat yhtiöt

    Emo- ja tytäryhtiöitä koskevalla direktiivillä (direktiivi 2011/96/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/86/EU) otetaan käyttöön verosääntöjä, jotka ovat kilpailun kannalta neutraaleja eri jäsenvaltioissa toimiville yritysryhmille. Sillä varmistetaan, että osinkoja, jotka tietyssä jäsenvaltiossa sijaitseva tytäryhtiö jakaa toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle emoyhtiölleen, ei veroteta kaksinkertaisesti (ks. myös pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista annettu direktiivi 2008/7/EY).

    Julkisista ostotarjouksista annetussa direktiivissä 2004/25/EY annetaan vähimmäisohjeet menettelyistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden lainsäädännön piiriin kuuluvien yhtiöiden yritysostoihin. Ostotarjouksia ja määräysvallan siirtoa koskevien vähimmäisvaatimusten tarkoituksena on antaa suojaa vähemmistöosakkaille, työntekijöille ja muille osapuolille. Direktiivi (EU) 2017/1132 mahdollistaa sen, että pääomayhtiöt voivat käyttää sijoittautumisvapauttaan sisämarkkinoilla. Siinä säädetään keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden (kaupparekisterit) yhteenliittämisestä ja yhdenmukaistetaan suojatoimia, joita vaaditaan kaikkialla EU:ssa osakkeenomistajien ja kolmansien osapuolten etujen suojaamiseksi jakautumisten tai kotimaisten sulautumisten yhteydessä sekä rajavastuuyhtiöiden ja julkisten osakeyhtiöiden rajat ylittävissä sulautumisissa.

    Lisäksi rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän edellyttämiä teknisiä eritelmiä ja menettelyjä koskevassa asetuksessa (EU) 2021/1042 vahvistetaan kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän edellyttämät tekniset eritelmät ja menettelyt.

    Joulukuussa 2024 parlamentti ja neuvosto antoivat direktiivin (EU) 2025/25 digitaalisten välineiden ja prosessien käytön laajentamiseksi ja parantamiseksi yhtiöoikeuden alalla. Sillä muutetaan direktiivin (EU) 2017/1132 tiettyjä osia ja pyritään parantamaan liiketoimintaympäristön avoimuutta sisämarkkinoilla ja lisäämään luottamusta siihen asettamalla enemmän tietoa julkisesti saataville kaupparekistereissä ja varmistamalla samalla, että kyseiset tiedot ovat luotettavia ja ajantasaisia. Direktiivillä (EU) 2025/25 otetaan myös käyttöön EU-yhtiötodistus, jolla helpotetaan olemassa olevien yhtiöiden tytäryhtiöiden tai sivuliikkeiden perustamista muihin jäsenvaltioihin. Direktiivi tuli voimaan 30. tammikuuta 2025, ja määräaika sen saattamiselle osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä on 31. heinäkuuta 2027. Jäsenvaltioiden on sovellettava direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä säännöksestä riippuen joko 31. heinäkuuta 2028 tai 1. elokuuta 2029 alkaen.

    3. Yhtiöiden rakennemuutokset (sulautumiset ja jakautumiset, kotipaikan siirtäminen)

    Pääomayhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtäminen jäsenvaltiosta toiseen sekä yhtiön sulautuminen tai jakautuminen ovat SEUT:n 49 ja 54 artiklassa vahvistetun sijoittautumisvapauden erottamattomia osia (ks. unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-210/06, Cartesio, kohdat 111–113). Sijoittautumisvapauden periaate ei kuitenkaan takaa, että kotijäsenvaltiostaan toiseen jäsenvaltioon siirtyvä yritys voi säilyttää asemansa yrityksenä, johon sovelletaan perustamisjäsenvaltion lainsäädäntöä.

    Osakkeenomistajilla ja kolmansilla osapuolilla on samat takeet yritysten rakennemuutoksissa (sulautumiset ja jakautumiset). Pääomayhtiöiden ja julkisten osakeyhtiöiden sulautumisia ja jakautumisia koskevia sääntöjä muutettiin direktiivillä (EU) 2017/1132, jolla taataan myös osakkeenomistajien, velkojien ja työntekijöiden suoja.

    Mahdollisuus toimia kansallisten rajojen ulkopuolella on osa yhtiön luonnollista elinkaarta. Tähän voivat kuulua esimerkiksi rajatylittävät sulautumiset ja jakautumiset sekä yhtiömuodon muutokset, jotka tarjoavat yhtiölle mahdollisuuden selviytyä ja kasvaa esimerkiksi hyödyntämällä uusia liiketoimintamahdollisuuksia toisissa jäsenvaltioissa tai sopeutumalla muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta parlamentti ja neuvosto antoivat marraskuussa 2019 rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia koskevan direktiivin (EU) 2019/2121 (yhtiöiden liikkuvuutta koskeva direktiivi). Direktiivillä pyritään poistamaan perusteettomia esteitä EU:n yhtiöiden sijoittautumisvapaudelta sisämarkkinoilla helpottamalla rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia, ja siinä otetaan käyttöön kattavia menettelyjä näitä toimia varten sekä lisäsääntöjä johonkin EU:n jäsenvaltioon sijoittautuneiden pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista. Lisäksi siinä vahvistetaan vastaavat säännöt työntekijöiden osallistumisoikeuksista ja pyritään varmistamaan, että työntekijöille tiedotetaan ja heitä kuullaan asianmukaisesti toimenpiteiden odotetusta vaikutuksesta. Vähemmistöosakkaiden ja äänioikeudettomien osakkeenomistajien oikeuksia suojataan paremmin, ja yhtiöiden velkojille annetaan selkeämmät ja luotettavammat takeet.

    Rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia säännellään nyt yhtiöiden liikkuvuutta koskevalla direktiivillä, mutta kysymystä siitä, voiko yhtiö siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa rajojen yli muuttamatta sitä vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön alaiseksi yhtiöksi, ei ole vielä ratkaistu lainsäädännön tasolla. Asiassa Polbud (C-106/16) oli jo todettu, että sijoittautumisvapaus kattaa yhtiön sääntömääräisen kotipaikan rajatylittävän siirtämisen sen muuttamiseksi vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön alaiseksi yhtiöksi, mikä tasoittaa tietä yhtiöiden liikkuvuutta koskevalle direktiiville.

    4. Yhtiöiden rahoitusasemaa koskevat takuut

    Tilinpäätösasiakirjoissa annettavien tietojen vastaavuuden varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa annettiin direktiivi tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta (direktiivi 2006/43/EY) ja direktiivi tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista (direktiivi 2013/34/EU (tilinpäätösdirektiivi)). Niissä edellytetään, että yhtiön tilinpäätös, kuten vuositilinpäätös ja konsolidoitu tilinpäätös, antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön varoista ja vastuista, taloudellisesta asemasta sekä tuloksesta, ja vahvistetaan säännöt lakisääteisten tilintarkastusten suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden hyväksymisestä. Direktiivin 2006/43/EY tarkoituksena on lisätä yhtiöiden tilinpäätösten luotettavuutta asettamalla tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteistä tilintarkastusta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Tilinpäätösdirektiivillä yksinkertaistetaan mikroyrityksille asetettuja taloudellisten tietojen julkistamisvaatimuksia niiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Lisäksi siinä säädetään EU:ssa julkisesti noteerattujen yhtiöiden velvollisuudesta antaa vuosikertomuksessaan selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästään.

    Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetulla asetuksella (EY) N:o 1606/2002 yhdenmukaistetaan julkisesti noteerattujen yhtiöiden tilinpäätöstiedot sijoittajansuojan varmistamiseksi. Maksukyvyttömyysmenettelyistä annettu asetus (EU) N:o 2015/848 (jonka oikeusperustana on oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeuden alalla koskeva SEUT:n 81 artikla) auttaa ratkaisemaan toimivalta- ja lainvalintakiistat, ja sillä varmistetaan tuomioiden tunnustaminen eri puolilla EU:ta. Siinä ei yhdenmukaisteta jäsenvaltioiden aineellisoikeudellisia maksukyvyttömyyslakeja, vaan ainoastaan vahvistetaan yhteiset säännöt siitä, millä tuomioistuimella on maksukyvyttömyysmenettelyn vireillepanoa koskeva toimivalta ja mitä lakia sovelletaan. Samoin siinä vahvistetaan säännöt tuomioistuimen päätösten tunnustamisesta. Tärkeimpänä tavoitteena on estää varojen tai oikeudellisten menettelyjen siirto jäsenvaltiosta toiseen. Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevan direktiivin (EU) 2019/1023 tarkoituksena on tarjota ”uusi mahdollisuus yrittäjille”.Direktiivillä puututaan useiden sijoittajien esiin tuomaan huoleen pitkällisten tai monimutkaisten ulkomaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen riskistä, jotka ovat pääsyynä siihen, että sijoituksia ei tehdä oman maan ulkopuolelle.

    5. Osakkeenomistajien oikeuksien käyttäminen yli rajojen

    Osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annetulla direktiivillä 2007/36/EY (jota on muutettu direktiivillä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä ja direktiivillä osakkeenomistajien pitkäaikaiseen vaikuttamiseen kannustamisesta) poistetaan merkittävimmät esteet rajat ylittävältä äänestämiseltä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä, joiden sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltion alueella, sillä siinä säädetään erityisvaatimuksista, jotka koskevat osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttöä yhtiökokouksissa. Siinä annetaan myös julkisesti noteerattujen yritysten osakkeenomistajille tiettyjä oikeuksia, kuten yhtiökokousta koskevien merkityksellisten tietojen saaminen ajoissa ja asiamiehen välityksellä tapahtuvan äänestyksen helpottaminen. Direktiivissä (EU) 2017/828 edistetään osakkeenomistajien osallistumista ja säädetään vaatimuksista, jotka liittyvät osakkeenomistajien tunnistamiseen, tietojen toimittamiseen, osakkeenomistajien oikeuksien käytön helpottamiseen, institutionaalisten sijoittajien, omaisuudenhoitajien ja valtakirjaneuvonantajien toiminnan avoimuuteen, johtajien palkitsemiseen sekä lähipiiriliiketoimien tunnistamiseen, hyväksymiseen ja julkistamiseen, jotta voidaan suojella vähemmistöosakkaita ja estää sääntöjenvastaiset liiketoimet.

    6. Yhtiöraportointi

    EU antaa sääntöjä, jotka koskevat yritysten julkistamia tilinpäätöstietoja ja tilintarkastuksia tilinpäätösten luotettavuuden parantamiseksi.

    a. Taloudellinen raportointi

    Kaikkien pääomayhtiöiden on laadittava tilinpäätös liiketoiminnan vakauden valvomiseksi ja annettava oikea ja riittävä kuva taloudellisesta asemastaan. EU otti tilinpäätösdirektiivillä käyttöön säännöt, joilla varmistetaan taloudellisen raportoinnin johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus koko EU:ssa.

    b. Yritysten kestävyysraportointi

    EU:n säännöissä edellytetään myös, että tietyt yhtiöt raportoivat vuosittain toimintaansa liittyvistä yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista ja riskeistä. Tämä auttaa sijoittajia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, kuluttajia, päätöksentekijöitä ja muita sidosryhmiä arvioimaan suuryritysten muita kuin taloudellisia tuloksia ja kannustaa yhtiöitä kehittämään vastuullisen lähestymistavan liiketoimintaan.

    Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevassa direktiivissä 2014/95/EU vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tietyiltä suurilta yrityksiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamista. Näiden sääntöjen piiriin kuuluvat muun muassa ympäristöasiat, sosiaaliset kysymykset ja työntekijöiden kohtelu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, korruption ja lahjonnan torjunta sekä monimuotoisuus yritysten johtokunnissa (esimerkiksi ikä, sukupuoli, koulutus ja ammatillinen tausta). Direktiiviä sovelletaan yleisen edun kannalta merkittäviin suuriin yrityksiin, joissa on yli 500 työntekijää.

    Yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (EU) 2022/2464 tuli voimaan 5. tammikuuta 2023. Direktiivillä nykyaikaistetaan sääntöjä, jotka koskevat yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä tietoja, jotka yritysten on raportoitava. Direktiivin myötä kestävyysraportointia edellytetään nyt suuremmalta joukolta suuria yrityksiä ja listautuneita pk-yrityksiä. Sillä varmistetaan myös sellaisten tietojen saatavuus, jotka ovat tarpeen ilmastonmuutoksesta ja muista kestävyysseikoista aiheutuvien investointiriskien arvioimiseksi, ja luodaan avoimuuden kulttuuria sen osalta, miten yritykset vaikuttavat ihmisiin ja ympäristöön.

    Raportointivelvoitteista aiheutuvan rasitteen keventämiseksi äskettäin annetulla ns. keskeytysdirektiivillä (EU) 2025/794 muutettiin yritysten kestävyysraportointia koskevaa direktiiviä ja yritysvastuudirektiiviä (EU) 2024/1760 niiden päivämäärien osalta, joista alkaen jäsenvaltioiden on sovellettava tiettyjä yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskevia säännöksiä. Samaan aikaan komissio käynnisti uudelleentarkastelun, jonka tarkoituksena on helpottaa kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin, yritysvastuudirektiivin ja luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti.

    B. EU:n oikeushenkilöt

    EU:n oikeudellisia muotoja koskevia sääntöjä sovelletaan kaikkialla EU:ssa rinnakkain kansallisten sääntöjen kanssa. EU on käyttänyt erilaisia lainsäädäntötekniikoita, mukaan lukien asetuksilla luodut itsenäiset yleiseurooppalaiset oikeudelliset muodot (eurooppayhtiö, eurooppaosuuskunta ja eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä) ja 28. järjestelmän tekniikka, jossa yhdenmukaistettuja EU:n sääntöjä sovelletaan rinnakkain kansallisten sääntöjen kanssa ja yritykset valitsevat vapaaehtoisesti, soveltavatko ne EU:n kehystä.

    1. Eurooppayhtiö

    Eurooppayhtiötä koskevien neuvottelujen poljettua pitkään (30 vuotta) paikallaan neuvosto hyväksyi kaksi säädöstä, jotka ovat tarpeen eurooppayhtiön perustamiseksi. Nämä ovat eurooppayhtiön säännöistä annettu asetus (EY) N:o 2157/2001 ja eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta annettu direktiivi 2001/86/EY (eurooppayhtiödirektiivi). Asetuksen (EY) N:o 2157/2001 nojalla unionin alueella voidaan muodostaa yhtiö julkisena eurooppaosakeyhtiönä, josta käytetään latinankielistä nimitystä Societas Europaea (SE).Yrityksillä, jotka toimivat vähintään kahdessa jäsenvaltiossa ja haluavat muodostaa eurooppayhtiön, on valittavinaan useita vaihtoehtoja: sulautuminen, holding-yhtiön perustaminen, tytäryhtiön perustaminen tai yrityksen muuntaminen eurooppayhtiöksi. Eurooppayhtiön on oltava yhtiö, jolla on osakkeisiin jaettu pääoma. Jotta tällaiset yhtiöt olisivat järkevän kokoisia, niiltä edellytetään vähintään 120 000 euron pääomaa (asetuksen 4 artikla).

    Direktiivillä 2001/86/EY pyritään takaamaan, että asianomaisten yhtiöiden henkilöstöedustuskäytännöt eivät katoa tai heikenny eurooppayhtiön perustamisen seurauksena.

    2. Eurooppaosuuskunta

    Eurooppaosuuskunnan säännöistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1435/2003 annetaan eurooppaosuuskunnille yhtenäinen oikeudellinen muoto. Asetuksen ansiosta eri jäsenvaltioissa asuvat henkilöt tai eri jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla perustetut oikeushenkilöt voivat perustaa osuuskunnan. Uusilla eurooppaosuuskunnilla on oltava pääomaa vähintään 30 000 euroa. Ne voivat toimia kaikkialla sisämarkkinoiden alueella, ne ovat oikeushenkilöitä ja niillä on yhtenäiset säännöt ja rakenne.

    Eurooppaosuuskunnan sääntöjä täydennetään henkilöstöedustuksen osalta direktiivillä 2003/72/EY. Tavoitteena on varmistaa, että asianomaisten yhteenliittymien henkilöstöedustuskäytännöt eivät katoa tai heikenny eurooppaosuuskunnan perustamisen seurauksena.

    3. Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä

    Eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä (ETEY) annetussa asetuksessa (asetus (ETY) N:o 2137/85) vahvistettiin ETEY:n perussääntö. Eurooppalaiset taloudelliset etuyhtymät, jotka ovat oikeustoimikelpoisia, mahdollistavat sen, että yhdessä jäsenvaltiossa sijaitseva yhtiö voi tehdä yhteistyötä yhteisyrityksessä toisissa jäsenvaltioissa sijaitsevien yhtiöiden tai luonnollisten henkilöiden kanssa tarkoituksenaan helpottaa tai kehittää jäsentensä taloudellista toimintaa sen sijaan, että ne tuottaisivat voittoa itselleen. Mahdollisesti syntyvät voitot jaetaan jäsenten kesken. Etuyhtymä ei voi ottaa sijoituksia yleisöltä.

    4. 28. järjestelmä: tavoitteena oikeudellinen kehys innovatiivisille yrityksille

    Komissio julkaisi 28. toukokuuta 2025 tiedonannon EU:n start-up- ja scale-up-strategiasta, jossa se ilmoitti aikovansa ehdottaa EU:n 28:tta järjestelmää, jolla yrityksille tarjottaisiin yksi, sama sääntökokonaisuus. Siihen sisältyy EU:n yritysten oikeudellinen kehys, joka perustuu oletusarvoisesti digitaalisiin ratkaisuihin. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä ylittämään esteet yritysten perustamisessa, laajentamisessa ja toiminnassa sisämarkkinoilla. Ehdotetussa järjestelmässä yksinkertaistetaan sovellettavia sääntöjä ja vähennetään konkurssikustannuksia puuttumalla esimerkiksi maksukyvyttömyys-, työ- ja vero-oikeuden näkökohtiin. Samalla selvitetään mahdollisuuksia yritysten entistä nopeampaan perustamiseen Euroopassa, mieluiten 48 tunnin kuluessa.

    Komission aiemmat aloitteet, jotka koskivat yksityistä eurooppayhtiötä ja Societas Unius Personae -yhtiötä, eivät olleet tuottaneet tulosta.

    Euroopan parlamentin rooli

    Parlamentti on esittänyt menestyksekkäästi tarkistuksia yhtiöoikeutta koskeviin säädöksiin. Se on esimerkiksi puolustanut työntekijöiden osallistumisoikeutta yhtiöissä ja tukenut eurooppalaisten yhtiömuotojen kehittämistä yritysten rajat ylittävän toiminnan helpottamiseksi. Komissio on esittänyt ehdotuksen direktiiviksi eurooppalaisista rajat ylittävistä yhdistyksistä. Sillä pyritään parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa poistamalla oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä ja luomaan EU:ssa tasapuoliset toimintaedellytykset voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Parlamentti hyväksyi 13. maaliskuuta 2024 ensimmäisen käsittelyn kantansa ja esitti useita tarkistuksia, joissa vaadittiin velkojien etujen parempaa suojaamista ja selkeämpiä sääntöjä olemassa olevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen sulautumisista.

    Parlamentti myös vaati asianmukaista oikeudellista kehystä säätiöille. Komissio antoi 8. helmikuuta 2012 ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisen säätiön (Fundatio Europaea) perussäännöstä. Tarkoituksena oli helpottaa näiden organisaatioiden yhteisen edun mukaista toimintaa kaikkialla EU:ssa.

    Parlamentti katsoi eurooppalaisen yhtiöoikeuden tulevaisuudesta vuonna 2012 antamassaan päätöslauselmassa, että kansallisen lainsäädännön mukaisia nykyisiä yhtiömuotoja täydentävillä eurooppalaisilla yhtiömuodoilla on huomattavaa potentiaalia ja niiden kehittämistä olisi jatkettava. Parlamentti kehotti komissiota jatkamaan toimia yksityisen eurooppayhtiön sääntöjen antamiseksi, jotta pk-yritysten erityistarpeet voidaan ottaa huomioon. Parlamentti hyväksyi helmikuussa 2013 komission asiasta antaman tiedonannon johdosta päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuuta koskevasta uudistetusta EU:n strategiasta. Se antoi maaliskuussa 2013 hyväksymässään päätöslauselmassa suosituksia komissiolle eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä. Parlamentti on myös useissa päätöslauselmissa ja suullisissa kysymyksissä peräänkuuluttanut direktiiviä yritysten kotipaikan siirtämisestä jäsenvaltioiden välillä. Se katsoo yhteisten sääntöjen puutteen rajoittavan yritysten liikkuvuutta ja sitä kautta myös sijoittautumisvapautta.

    Rajatylittävistä sulautumisista ja jakautumisista vuonna 2017 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti kiinnitti huomiota vähemmistöosakkaiden oikeuksiin ja velkojien suojelua koskeviin sääntöihin. Se myös piti rajatylittävien jakautumisten toteuttamismenettelyjä liian pitkinä ja monimutkaisina. Se on myös useaan otteeseen kehottanut laatimaan ehdotuksen yrityksen kotipaikan siirtämisestä jäsenvaltioiden välillä (nk. neljästoista yhtiöoikeusdirektiivi).

    Parlamentti on vastaanottanut joitakin EU:n yhtiöoikeuden digitalisointia ja rajatylittävää toimintaa koskevia vetoomuksia. Vetoomusvaliokunta pyytää yleensä komissiota toimittamaan asiaan liittyviä tietoja tai esittämään näkemyksensä vetoomuksen esittäjän esille nostamista asioista (4.1.4).

    Toukokuussa 2017 parlamentti kehotti EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelmasta antamassaan päätöslauselmassa komissiota harkitsemaan lisätapoja edistää muotokysymysten digitaalisia ratkaisuja yhtiön koko elinkaaren ajaksi ja korosti kaupparekistereiden yhteenliittämiseen liittyvän työn merkitystä. Parlamentilla on myös pitkältä ajalta tutkimuksia, jotka puoltavat digitaalisten helpotusten toteuttamista alalla.

    Marraskuussa 2019 hyväksyttiin rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia koskeva direktiivi. Siinä annettiin lisäsääntöjä EU:n jäsenvaltioon sijoittautuneiden pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista. Parlamentti oli tehnyt direktiiviehdotukseen huomattavia muutoksia lainsäädäntöprosessin aikana.

    Heinäkuussa 2019 parlamentti hyväksyi digitaalisten välineiden ja prosessien käyttöä yhtiöoikeuden alalla koskevan direktiivin. Sillä pyritään helpottamaan yritysten perustamista sähköisesti ja edistämään sähköisiä toimintoja yrityksen koko elinkaaren ajan. Kaikki yritysten sähköiset rekisteröintimenettelyt eivät vielä ole käytössä kaikissa jäsenvaltioissa, vaikka sähköinen rekisteröinti vie keskimäärin puolet siitä ajasta kuin perinteinen paperimuodossa tehtävä rekisteröinti ja voi olla jopa kolme kertaa edullisempaa. Parlamentti ja neuvosto antoivat 10. tammikuuta 2025 direktiivin digitaalisten välineiden ja prosessien käytön laajentamiseksi ja parantamiseksi yhtiöoikeuden alalla.

    Komission annettua tiedonannon EU:n start-up- ja scale-up-strategiasta parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta julkaisi 30. kesäkuuta 2025 mietintöluonnoksen. Siinä suositeltiin SEUT-sopimuksen 50 artiklaan ja 114 artiklan 1 kohtaan perustuvaa direktiiviä sellaisen 28. järjestelmän luomiseksi, jossa pörssissä listaamattomat rajoitetun vastuun yhtiöt voivat vapaaehtoisesti valita, soveltavatko ne uutta oikeusjärjestystä, joka sallisi yrityksen käyttää ESSU-lyhennettä. Tässä mietintöluonnoksessa eurooppalaisella start-up- ja scale-up-yrityksellä (ESSU) olisi kansallinen yhtiömuoto, ja sen tietyt keskeiset elementit yhdenmukaistettaisiin. Tietyt vaatimukset täyttävät yritykset lisäisivät kansalliseen nimeensä lyhenteen ”ESSU” (esim. ”[yrityksen nimi] oy. ESSU), ja nämä tunnustettaisiin automaattisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot voisivat edelleen vapaasti päättää, sallivatko ne olemassa olevien kansallisten yhtiömuotojen muuntamisen ESSU:ksi vai luovatko ne mieluummin uuden kansallisen yhtiömuodon. Perinteisistä yhtiöoikeuden vaatimuksista poiketen ESSU sallisi kotipaikan ja rekisteröidyn toimipaikan sijaitsemisen eri jäsenvaltioissa.

    Keskeisiä ehdotettuja ominaisuuksia ovat rekisteröinti 48 tunnin kuluessa EU:n tason digitaalisen rekisterin kautta, yhdenmukaistetut oman pääoman kaltaiset velkainstrumentit (kuten voitto-osuusoikeudet ja äänettömät osakkuudet) ja vakiomuotoisten malliasiakirjojen käyttö sekä valinnaiset vastuullisen omistamisen (steward ownership) muodot (kuten keinot varojen käytön rajoittamiseksi eli asset locks ja kahteen eri luokkaan kuuluvat osakkeet) ja merkinnät vastuullisesta omistamisesta. Mietintöluonnos sisältää myös rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskevia rajoituksia, jotka perustuvat direktiiviin (EU) 2017/1132 tehtäviin muutoksiin, ja erityinen riitojenratkaisumekanismi.

    Työoikeuden osalta yksittäisiin työsopimuksiin sovellettava laki määräytyy Rooma I -asetuksen mukaisesti, kun taas työntekijöiden osallistumiseen yhtiön hallituksen päätöksentekoon sovellettaisiin sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa yhtiön kotipaikka sijaitsee, mikä poikkeaa perinteisestä käsityksestä, jonka mukaan päätöksentekoon osallistumiseen sovelletaan yhtiöoikeutta. Kansallisten suojasääntöjen kiertäminen estettäisiin suojatoimilla eurooppayhtiödirektiivin mukaisesti.

    Päätöslauselman valmisteluprosessin aikana parlamentti hyödynsi 28. yhtiöoikeusjärjestelmästä järjestetyn työpajan ja erinäisten tutkimusten antia. Tutkimuksissa selvitettiin muun muassa

    • yritysten EU:ssa kohtaamien esteiden tunnistamista
    • yhtiöoikeuden yhdenmukaistamista
    • suojatoimia sääntöjen kiertämisen estämiseksi
    • yritysten rekisteröinnin yksinkertaistamista
    • 28. yhtiöoikeusjärjestelmän soveltamisalaa.
    • Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 5. heinäkuuta 2024 yritysvastuudirektiivin. Direktiivi edellyttää, että yritykset tunnistavat oman toimintansa ja liikekumppaneidensa toiminnan haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja tarvittaessa ehkäisevät tai lieventävät niitä tai lopettavat ne. Näitä ovat esimerkiksi lapsityövoiman käyttö, orjuus, työvoiman hyväksikäyttö, saastuminen, ympäristön pilaantuminen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen. Äskettäin annetulla keskeytysdirektiivillä muutettiin yritysvastuudirektiiviä niiden päivämäärien osalta, joista alkaen jäsenvaltioiden on sovellettava direktiivin eri säännöksiä.

      Lisäksi 18. maaliskuuta 2026 voimaan tulleella Omnibus I -direktiivillä (direktiivi (EU) 2026/470) tehtiin merkittäviä muutoksia sekä yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviin että yritysvastuudirektiiviin. Sillä esimerkiksi rajattiin soveltamisalaa, yksinkertaistettiin huolellisuusvelvoitekehystä ja tarkistettiin yritysvastuudirektiivin soveltamisaikataulua. Tarkistetun aikataulun mukaan jäsenvaltioiden on saatettava yritysvastuudirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään 26. heinäkuuta 2028 mennessä, ja direktiiviä aletaan soveltaa kaikilta osin 26. heinäkuuta 2029 alkaen. Asianmukaista huolellisuutta koskevaa vuotuista raportointia edellytetään myös 1. tammikuuta 2030 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta.

      Komission järjestämä julkinen kuuleminen päättyi 30. syyskuuta 2025, minkä jälkeen parlamentti hyväksyi 20. tammikuuta 2026 päätöslauselman suosituksista komissiolle 28. oikeusjärjestyksestä: uusi oikeudellinen kehys innovatiivisille yrityksille.Siinä se pyysi komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen vuoden 2026 ensimmäiseen neljännekseen mennessä. Parlamentin suositusten mukaisesti ehdotetusta EU:n oikeudellisesta muodosta käytetään nimitystä ”Societas Europaea Unificata” (S.EU – yhtenäinen eurooppayhtiö).

      Päätöslauselmassa parlamentin jäsenet hyväksyivät joukon suosituksia, joiden tarkoituksena oli esittää näkemyksiä komission ehdotuksesta uudeksi oikeudelliseksi kehykseksi, jolla tuetaan yrityksiä EU:ssa. Tämän suunnitellun kehyksen mukaan jäsenvaltiot voisivat joko luoda uuden yhtiömuodon tai yhdistää EU:n laajuiset säännöt johonkin nykyiseen yhtiömuotoon. Parlamentin jäsenet vaativat yhtä yhdenmukaistettua sääntökokonaisuutta eli niin sanottua 28. järjestelmää, jolla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille kaikkialla EU:ssa. Parlamentin jäsenet hyödynsivät työssään 28. yhtiöoikeusjärjestelmästä järjestetyssä työpajassa tarjottua eurooppalaista akateemista asiantuntemusta ja erinäisiä edellä mainittuja asiantuntijatutkimuksia.

      Komissio julkaisi 18. maaliskuuta 2026 ehdotuksensa asetukseksi 28. yhtiöoikeudellisesta kehyksestä – ”EU Inc.” sekä tiedonannon ”Kohti 28. yhtiöoikeusjärjestelmää”. Parlamentti oli mietintöluonnoksessaan suositellut direktiiviä, jolla luotaisiin nykyisiin kansallisiin yhtiömuotoihin lisättävä merkintä. Tästä poiketen komissio valitsi asetuksen, jolla luotaisiin täysin itsenäinen yleiseurooppalainen oikeudellinen muoto. Tärkeimmät osatekijät ovat seuraavat:

      • yrityksen perustaminen digitaalisesti EU:n keskusrajapinnan kautta 48 tunnin kuluessa ja enintään 100 euron hintaan
      • ei vähimmäispääomavaatimuksia
      • useita osakelajeja
      • yhdenmukaistettu EU:n työntekijöiden osakeoptio-ohjelma (EU-ESO), jossa verovelkaa lykätään luovutukseen asti
      • yksinkertaistetut digitaaliset maksukyvyttömyysmenettelyt, jotka perustuvat yhden kerran periaatteeseen rekisteröinnissä.
      • Seuraavana päivänä, 19. maaliskuuta 2026, Eurooppa-neuvosto hyväksyi EU Inc:n ”yhden Euroopan yhdet markkinat” -ohjelman ensisijaiseksi toimenpiteeksi ja kehotti lainsäätäjiä (parlamenttia ja neuvostoa) hyväksymään tekstin vuoden 2026 loppuun mennessä.

        Tämän tekstin on laatinut Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö. Lisätietoja aiheesta on oikeudellisten asioiden valiokunnan verkkosivustolla.

         

        Christophe BEAUDOUIN / Jagoda Karolina MACIEJEWSKA / Mariusz MACIEJEWSKI